15.6.2010

Servus!

Eli "Terve!" Tuttu vuvuzuelan kumina aloitti miellyttävän surinansa ja taisi alkaa Uusi-Seelanti-Slovakia. Täällä jopa innokkaalla futisfanilla löytyy täysin kilpailukykyistä tekemistä ja monet alkusarjan peruspelit jää katsomatta ja mieli palaa ulos luontoon. Nyt tosin sataa, joten toisella silmällä voi seurata em. peliä ja kyllähän sitten ne huippumatsit pitää katsoa tietysti. Kanavissa riittää valinnavaraa, kun Saksan, Itävallan, Italian ja Sveitsin televisiot lähettää kisat ihan normaaleilla kanavillaan ja ne kaikki näkyy täällä. Saksan kanavia on tullut seurattua, kun se tuo jalkapallohulluus tuntuu olevan suurimmillaan siellä. Etenkin ennen heidän omaa peliään se touhu on uskomatonta. Toimittajat haastattelee varmaan kaikki entiset saksalaiset maailmanmestarit ja sen jälkeen kaikki muut joskus jalkapalloa tv:sta nähneet. Jokaisella saksalaisella taitaa olla mielipide siitä oliko Miro Klosen maali vahinko vai merkki paremmasta tulevasta?

Päivän sääennuste oli tiedossamme ja sen vuoksi lähdimme heti varhain aamupalan jälkeen yhdistetylle kävely- ja juoksureissulle Val Gardenaan laaksoon kohti St. Christinan ja Selvan kyliä. Vuoren rinteellä kulkee tosi mukava kevyenliikenteen väylä, jota pitkin voi kuljeskella kävellen tai pyörällä ja katsella alas laaksoon. Sää oli ihan mukava aina Selvaan saakka, mutta heti paluumatkan aluksi alkoi ennustuksen mukaisesti sataa, mutta ei se tuo sade vaan kastele täällä samalla tavalla kuin Suomessa ja pääsimme kuivina kotiin. Se on erikoinen juttu. Matkaa tuli noin 9 km per sivu, joten tuollainen 18 kilometrin aamukävely tuli tehtyä. Ehkä sen voi henkiseen kirjanpitoon merkitä kevyeksi liikuntasuoritteeksi Tiroler Speckin (paikallista kinkkua) vastapainoksi. Kamera ei säästä johtuen ollut mukana, joten kuvat jäi tältä kävelyltä ottamatta.

Mutta eilen illalla kahden pelin välillä poikkesin kylälle iltakävelylle ja yritin valokuvatakin jotain. Ortisein kylä on kyllä todella kaunis.

Kylän kirkko pitää kuvata Aina!



Korkeuseroja on sen verran, että jalat saa harjoitusta ihan kyläkävelylläkin. Erilaisia kauppoja on ihan riittävästi, mutta elintarvikekauppoja on vain yksi Spar. Leipomoita ja paikallisia herkkukauppoja sitten kyllä löytyy. Spar on suuri ja valikoimaa on vähintäänkin riittävästi. Kaupat menee kiinni puolilta päivin ja henkilökuntaa lähtee norkoilemaan jonnekin muualle palatakseen takaisin parin tunnin päästä. Kylän keskustassa on muutama viiden tähden hotelli, joissa asuvat ne, joilla on varaa ostaa designpukineita kylän butiqueista.


Päivällä täällä on ihan kivasti elämää ja illalla sitten rauhoittuu lähes täysin. Mukava ja rauhallinen kylä siis. Juuri sitä mitä on haettukin. No eilen illalla kylläkin meillä oli ikkuna vielä auki, kun lähitaloista kuului sekavia ja epätoivoisia huutoja Italian pelin aikana...

4 kommenttia:

Sahe kirjoitti...

Onpa mahtavat maisemat ja kaunis kylä, kyllä tuolla kelpaa lomailla. Täälla kotopuolessakin auringonpaiste ja sadekuurot vuorottelevat (ja täällä kyllä sade kastelee!), muutama lämpöaste lisää ei haittaisi ollenkaan. Ja jos nyt jotain kotimaan herkkuja mainitsisi (ihan vaan teidän paikallisten herkkujen vastapainoksi), niin kotimaiset uudet perunat alkavat jo olla sellaisissa hinnoissa, että kehtaa jo ostaa eli ensimmäiset on jo syöty sillin kera, nam! Terveisin Heli

Jaaskarit kirjoitti...

Suomen säät kuulostaa aivan juhannukselta. Palasimme tunti sitten Sparin juustotiskin ääreltä, jossa oli runsauden pula. Paria paikallista juustolaatua valittiin ja hyvältähän ne maistuivat Gipfelstürmerien (pieniä salamimakkaroita) ja artisokkien kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Jätin jo eilen kommentin, mutta eipä se tuossa näy. Kokeilen nyt vain lähteekö eteenpäin. T. Roista

Jaaskarit kirjoitti...

Tämä ainakin tuli perille.