21.10.2012

Kultainen lokakuu

 
Puolalainen pappa matkalla Sopotiin. 
Tasamaapyöräilyä upeissa olosuhteissa.

Toista se oli ennen kun saattoi päästä
Polski Fiatin kyytiin!
Itämeren rantalomamme on sujunut mitä mukavimmin. Lauantain ohjelmassa oli polkupyöräily naapurikaupunkiin Sopotiin. Fillarit toimitettiin suoraan hotellillemme sovittuun ajankohtaan. Pjotr toi pyörät ja antoi kartan. Kaksi pyörää päiväksi maksoi 100 zlotya, eli noin 25 euroa.

Molo. Laituri on puolaksi molo.
Helppo reitti kohti merenrantaa alkoi kaupungin keskustasta. Ensin pari kilometriä seurailtiin valtatien reunaa hyvää pyörätietä pitkin. Sen jälkeen käännyttiin kohti merenrantaa, jonne ajeltiin paikallisasutuksen halkovaa maantietä reunustavaa pyörätietä. Rannassa tuli ensimmäiseksi vastaan pitkä laituri, jossa väki kuljeskeli ja vietti kaunista päivää. Moni näkyi nauttivan hiekkarannalla kulkemisesta ja näkyipä vielä joku uimarikin.

Rantalinjaa kohti Gdanskia.
 Puolahan on tunnettu rantalomakohde.
Kuvan vasemmassa reunassa häämöttää
Sopot, jonne tästä matkaa on viitisen kilometriä.
Joku puolalainen mummu
 
Pitkä rantatie kohti Sopotia kulkee joko hiekkarantaa myöten talsien tai viimeisen päälle rakennettua kevyen liikenteen väylää, jossa pyöräilijät ja jalankulkijat on opastettu omalle reitilleen. Tasamaan fillarointi lomatempolla sujui mukavasti. Päivän mittaan kulkijoiden määrä lisääntyi potensseissa, ja ihmetyttikin mistä porukkaa niin paljon riitti. Enimmäkseen puolan kieltä kuului.
 Sopotin hurjastelija
Sopotiin saapuessa oli kilometrejä kertynyt 14 . Kaikesta päätellen saavuttiin merkittävään resorttiin. Upeat kylpylätyyppiset hotellit, suihkulähteet ja vilkas katuelämä kertoivat, että tänne tultiin kesällä ja kauniilla säällä milloin tahansa. Olisimme voineet yhtä hyvin olla missä tahansa Euroopan rantakohteessa.

Toinen ja vielä upeampi molo Sopotin rannassa.
 Sopotin kävelykatua. 

Matka Gdanskiin on avannut ennakkoluuloiset silmämme. Jostain merkillisestä syystä on tullut Puolaakin pidettyä "Itä-Eurooppana". Ja siihen liittyen on ollut ennakkoluuloja. Mitä vielä! Täällä sitä ollaan ihan keskeisimmässä Euroopassa. Lisäksi voi Gdanskissa kiittää ystävällistä palvelua kaikkialla. Samaa ei voinut sanoa esim. viime vuonna Budapestissa.Katukuva on siisti ja turvallinen. Täällä laitapuolenkulkijat eivät makaa keskustan kävelykatujen parhaimmilla penkeillä kuten esim. Turussa. Aivan erinomainen lomakohde.

Gdanskia.
Dlugi Targ
Sunnuntai-iltana  söimme puolalaista perusruokaa.
 No ei sentään, vaan testasimme paikallisen sushibaarin.

Viimeinen kuva Gdanskista.
 Aika hieno.


19.10.2012

Downshiftausta Gdanskin malliin

Downshiftaajat. Virallisen valokuvan jälkeen piti
 käydä viemässä takit hotellihuoneeseen.

Päivän sana on downshiftaus. Syyslomalla Gdanskissa ei ole tarkoitus tehdä juuri mitään. Katsella kaupunkia ja syödä, kun on nälkä ja juoda jos vaikkapa tunnin päästä saattaa olla orastava jano. Downshiftata. Jos vielä enemmän downshiftaa niin aika palautuu jo taaksepäin ja jos hitaammin kävelee niin kaatuu. Siihen tämä kaupunki tuntuu olevan sopiva, sillä kaikki on käden ulottuvilla. Ilmakin hellii eli täällä on aivan kesäiset kelit. Aurinko paistaa sinitaivaalta ja lämpötilä pyörii yli 20 asteessa, joten mikäpä täällä on ollessa.

Rantakatu, jonka varrella hotellimme Hanza sijaitsee.
K luuli viettäneensä vuoden 2012 viimeisen kesäpäivän 3 viikkoa sitten Bundesliigamatkalla Saksassa, mutta oli väärässä. Gdansk pisti paremmaksi.

Dlugi Targ

Talot ovat kapeita verotussyistä.

Gdansk on kaunis kaupunki. Tai no vanha kaupunki on kaunis ja siellä on hienoja vanhoja rakennuksia, kun taas toisaalla on hyvinkin rappeutunutta ja aika surkeankin näköistä asumusta. Kyllä täällä pitkä viikonloppu hyvin sujuu ja onpa taas vähän erilainen loma vaikkapa edelliseen Itävallan patikointilomaan verrattuna. Aina tämä kotiolot voittaa. Edullisten lentoyhteyksien vuoksi jokaisen turkulaisen peruserkin matkakohde, mutta ihan mukava sellainen.

Hotellimme vieressä on baari, jossa kaikki juomat maksavat
 4 zlotyä eli noin yhden euron. Kävimme  hämmästelemässä ihmettä
 ja nappasimme siitä jopa valokuvan, vaikka blogimme kuvatila alkaa olla lopussa.

Vähäinen kulutus, kevyet eväät.
Perunapannukakut ja erityisen maukas lohi!
Emme me kuitenkaan ihan kauhean downshiftaajia taideta perusluonteeltamme olla. Päivän maleskelun jälkeen tuli sellainen olo, että pitäisi tehdä jotain ja olemme vuokranneet huomiselle polkupyörät. Tarkoitus on pyöräillä Sopotiin, jonne arvelujemme mukaan on noin 15 kilometriä. Tasamaata ja auringon pitäisi taas paistaa, joten ei kai se ihan surkea lauantaipäivän ohjelma ole. Kuuntelimme juuri sujuvasti puolan kielisen sääennusteen ja tänne luvattiin aurinkoa ja Itä-Eurooppaan mm. Suomi-nimiseen maahan sateista. Pitää muuten muistaa kertoa siellä Sopotissa kaikille, että olemme samasta maasta kuin Marion Rung, joka voitti Sopotin laulukilpailut 1970-luvulla kerran vai kahdesti?

Aamupalan voisi syödä vaikka nojatuolissa.
Hotellimme lobby houkuttelee lököilyyn.