Hyvää juhannusta!

Juhannusaaton kunniaksi tingimme hetkeksi spartalaisesta kuristamme ja joimme Plattkofelhüttellä oluet hütteisännän mieliksi. On muuten reissun ensimmäinen olut. Siis valokuvattu.

Harvat lukijamme ovat varmaan jo kyllästyneet hehkutukseen upeista ilmoista ja vielä upeammista maisemista. Pakko tuottaa pettymys, sillä tämä bloggaus on sitä samaa. Same old, same old. Mutta varmaan se vielä muuttuukin tämän reissun aikana.

Aamu oli taas kaunis.

Voiko askel olla tuossa maisemassa raskas?

Eilisen lepopäivän jälkeen heräsimme uuteen patikkapäivään taas innokkaina. Vaelluskengät köytettiin jalkaan kahdeksan jälkeen ja jo tutuksi tullut puoli yhdeksän bussi vei meidät Selvan kylään, josta lähdimme ylös vuorelle. Meillä ei ollut tarkkaa reittisuunnitelmaa vaan päätimme katsoa tilanteen mukaan reittiämme. Nousimme vajaat pari tuntia ja noin 800m ylöspäin Sellajoch-nimiselle hüttelle. Sieltä lähti aivan mahtava reitti, joka kulkee noiden tässäkin blogissa paljon valokuvattujen Langkofel ja Plattkofel vuorten rinteillä. Reitti kulkee koko ajan suunnilleen samassa korkeudessa, joten sillä ei tarvitse hirveästi nousta tai laskeutua ja saa nauttia aivan mahtavista maisemista. Sen verran kapea tuokin polku on paikoitellen, että hirveän huolettomasti siellä ei kannata hyppelehtiä. Ei se satojen metrien putoaminen mitään reenatulle ropalle, mutta takaisin kiipeäminen on pirullista puuhaa.

Reissulla ei saa olla ronkeli. Siispä lounaspaikaiksi kelpaa surkeammatkin maisemat.
Niin, ja taas syötiin muuten ulkona!

Reitti toi meidät lopulta Plattkofel-nimiselle hüttelle ja siitä oli suhteellisen lyhyt matka vuorten toiselle puolelle meille jo niin tutulle Seiser Almille. Suhteellisen lyhyt matka on täällä suhteellinen käsite. Joka tapauksessa voimiemme tunnossa päätimme sitten kävellä Seiser Almille ja sitä kautta kotikyläämme Ortiseihin.

Kyllä naurattaa. Enää ei ole kuin neljä tuntia kotikylään!

Tällä matkalla palasimme osan matkaa vanhaa tuttua reittiä, joka kulki Tirler Almin kautta ja sen tapahtumista lopussa. Tarkoitus oli tulla kotikylään alas hissillä, mutta eihän siitäkään mitään tullut vaan pöhölöt käveli alamäenkin loppuun saakka. Kotiin palattiin illalla klo 18.00 jälkeen ja ensimmäiseksi mentin iltaparvekkeelle auringon paisteeseen juomaan oluet. Todella pitkä päivä ja tosi kova patikkareissu, mutta siitä huolimatta: Aivan mahtava juhannusaatto täällä Ortiseissa. Eipä osaa kuvitella mikä olisi hienompaa.

Tirler Alm

Rudi Joku, mutta osasi hommansa!

Tämä ansaitsee oman kappaleensa. Olemme aina naureskellen katselleet näitä Itävallan ja Saksan tv-lähetyksiä, joissa paikalliset tähdet laulattaa, naurattaa ja tanssittaa yleisöä. Se on niin makeaa, niin makeaa. Tänään aivan sattumalta pääsimme paikan päälle todistamaan yhtä tällaista tilaisuutta, sillä em. Almilla esiintyi paikallinen tähti Rudi Jotain. Sukunimi jäi epäselväksi. Mutta se ei jäänyt epäselväksi, etteiko hän ollut STAR! Almille oli tuotu bussilasteittain ihmisiä katsomaan Rudia ja kasassa oli koko tirolilainen paketti. Upea kesäsää, sinitaivas auringon paistaessa, Tirolin vuoret taustalla ja niin imelää tirolilaista iskelmämusiikkia, että Matti ja Teppo on rokkareita sen rinnalla.

Ja näin mentiin peräkkäin tirolilista rallia. Arvaa naurattiko?

Rudi puhui sen verran selvää saksaa, että mekin ymmärsimme pääosan jutuista. Mahtava kokea paikan päällä noissa puitteissa tuollainen tilaisuus vaikka emme Rudin levyä ostaneetkaan. Mutta saimme kokea livenä sen mitä olemme telkusta katselleet ja harvoin enää tämän ikäinen ihminen saa aidosti nauraa ihan vedet silmissä. Se oli niin ylimakea tilaisuus, että siirappi lähtee vasta ammeessa, mutta se on tätä tirolilaista elämää! Klikkaapa alta linkkiä ja nauti hetki kesäistä Tirolin tunnelmaa! Hyvää Juhannusta!



Tästä Tirolin juhannustunnelmaan Rudin kanssa.