Strudelkopf ja Pläztwiesen

Hohe Gaisl 3146m, ja nyt kyllä harmittaa,

kun kuva ei tee oikeutta korkeusvaikutelmalle.

Tiistaiaamuna otimme opiksemme edellisen päivän bussikokemuksista ja olimme liikkeellä jo ennen oletettua bussiryysistä. Matkamme vei taas Toblachiin, josta vaihdoimme Höhlensteintalin bussiin. Tämäkin bussi täyttyi melko lailla Drei Zinnelle menevistä turisteista, mutta silti tilaa oli mukavasti. Me emme menneet Zinneille, vaan jäimme puolimatkassa pois Landron pysäkillä ja lähdimme nousemaan tien läntisen puolen vuorelle Strudelkopfille 2307m.

Huipulla käymisen jälkeen suunnistimme takana aukeavalle Plätzwiesenille. Kauniille ja suositulle alppilaitumelle, jossa lehmät laiduntavat kukkaniityillä vuorenhuippujen törötellessä joka ilmansuunnassa. Tietenkin tuollaiselle kauniille paikalle on toiselta suunnalta on järjestetty myös bussikuljetus. Ja kaipa sinne pääsee ihan henkilöautollakin.

Hohe Gaisl ja kumpuilevaa alppiniittyä

Nousu Strudelköpfille oli 900 korkeusmetriä. Mielenkiintoinen ja jännittävä pätkä oli nousun puolivälissä, jossa kävelimme pystysuoraan jyrkänteeseen hakatulla alle metrin levyisellä hyllyllä n. sadan metrin matkan. Tämä pätkä oli varmistettu kallion puolella olevalla vaijerilla, joten ihan turvallisesti se päästiin etenemään. Sen verran kuitenkin jänskätti, ettei hoksattu kuvata tilannetta.

Tämän tunnelin jälkeen piti laittaa kamera taskuun,
sillä molemmat kädet tarvittiin vaijereista pitelemiseen.

Itse Strudelköpfille tultaessa alkoi autolla tulleita ihmisiä lappamaan polkujen täydeltä pitkin Plätzwieseniä. Saimme kuitenkin nauttia upeista näkymistä jälleen kohti noita kolmea piikkiä eli Drei Zinnen -vuoria. Selän takana mollotti vakuuttavana Hohe Gaisl ja niin kauas kuin silmällä näkee oli lumihuippuja ja jylhiä kalliopaasia. Näkyvyys oli täydellinen.

Vielä kerran Drei Zinnen - nyt Strudelkopfilta 2300m nähtynä.
Etäisyyttä piikeille on n. 15 km.

Taukopaikkamme Dürrensteinhütte oli päätetty rakentaa tuollaiselle paikalle.

Katalogivaeltaja.
NetAnttila.com/vapaa-aika ja harrastukset

"Kun kerran näihin hommiin on lähdetty niin painetaan sitten..." Tämä tunnelma on leijunut yllämme jo viikonlopusta saakka, vaikka mahataudin toipilaina ollaan oltukin. Niin pitkään olemme saaneet odotella totaalisen kauniita kesäsäitä, että kun ne nyt viimein koittivat, on yritetty vielä nähdä ympäristön upeita vuoria ihan turhankin tunnollisesti. Ja arvata saattaa, että huonolla syömisellä tankatut kropat väsähtävät ihan saletisti. Täytyy palautua taas välillä.

Väsähtänyt patikkamies pitää pienen tauon ylämäkikävelystä

Seuraavien päivien aikana ajattelimme pysytellä kylän kieppeillä ja valmistautua tulevaan mielenkiintoiseen kohteeseemme nimeltään Meran.