Nousua ja laskua 860m. Kävelyä n. 15 km.
Tänään saimme nauttia tämän kesän kauneimmista näkymistä. Maisemat olivat ihan sieltä parhaasta päästä kautta lyhyen vaellushistoriamme.
Vaellusbussin pysäkillä klo 8.20 ei ollut muita lähtijöitä.
Tänään käytimme ensimmäistä kertaa Wanderbussia. Sillä pääsee mm. kylän lähilaaksojen vaellusreiteille kätevästi. Maksoimme Kärnten Cardin lisäominaisuudesta (Mobility card) 12.50€/hlö ja se antaa meille yhtenä etuna rajoituksettoman vaellusbussikuljetuksen. Majoituspaikkamme kuuluu Alpine Pearls-ketjuun. Isäntämme selvitti, että he maksavat vuosittaisen summan ketjulle ja voivat täten tarjota asiakkailleen tällaisen edun. Jo tänään eka reissullamme säästimme toisen kortin hinnan ajelemalla Tauerntalin autotien päätyyn.
Jamnigalm 1748m:n korkeudessa oli reittimme alkupaikka.
Lähdimme kohti Hagener Hüttea kauniin laaksonpohjan laidunniityiltä. Tällä Jamnigalmilla ei tosin ollut montakaan lehmää laiduntamassa. Nousureitti kulki selkeää pientä soratietä pitkin ja siten oli loivanousuista. Näiden loivien nousujen mukavuuden kääntöpuoli on, että matkaa kertyy huomattavasti enempi. Kulkuneuvoille tehdyt tiet tekevät serpentiinimutkia ja kävelijälle on usein hankala nähdä alasuunnasta missä seuraava ylempänä kulkeva tienpätkä on. Oikominen suoraan ylärinteeseen on hankalaa, jos selkeää polkua ei ole. Eikä oikominen taida muutenkaan olla edes ihan luvallista. Luonnonpuistoalueella pitää pysyä merkityillä reiteillä.
Jane hiihtää loivaa nousua. Takana mm. Feldseekopf 2864m
Mutkitellenkin matka edistyi ja Hagener Hütte saavutettiin 1h 40 min ajassa, josta maisemien ällistely ja kuvaaminen ottivat osansa. Hütte viettää 100-vuotisjuhlia, ja oli kokenut vuoden aikana perusteellisen remontin. Rakennustyöt olivat vielä aika lailla kesken, mutta palvelu pelasi. Isäntä kiidätti eteemme kahvit ja kun kyselimme mahdollisuutta syödä vähän myöhemmin hän kertoi, että rouva on tulossa kohta keittiöhommiin. Että pöperöä alkaisi tulla pöytään reilun tunnin päästä. Eikä hän viitsinyt alkaa perimään kahvien hintoja erikseen. Maksakaa sitten kun tulette syömään, hän tuumaili.
K. naureskelee Hagener Hütten pihalla. Takana näkyy
Sportgastein Nassfeldin laakso.
Hagener Hütte 2448m
Kropassa tuntui siltä, että vastahan tässä oli lämmitelty. Yksi aikomamme reitti näytti vielä niin lumipeitteiseltä, että päätimme kiivetä hütteltä näkyvälle lähimmälle ristihuipulle. Sinne ei johtanut merkittyä reittiä, joten oli lähdettävä vain pakertamaan kohti ristiä. (Ja tämä ei ole raamatullisesti tulkittavissa). Jos laskettelussa on off-piste -laskuja, niin kai meillä sitten oli off-piste -nousu. Välillä risti katosi näkyvistä, (tämäkin olisi saarnaajalle herkullinen vertaus) mutta luotimme sen jyrkän sauvomisen jälkeen ilmestyvän näkyviin. Yhtäkkiä putkahdimme jonkinlaiselle polullekin ja risti häämötti huipulla.
Loppusuoralla, maalin jo häämöttäessä
K. heitti perinteiseltä wassulle
Greilkopf 2581m
What a feeling!
Hagener Hütten suuntaan pohjoiseen.
Ja etelään Ankogelgruppea kohti.
Päätimme antaa hütten emännälle aikaa valmistaa
lounaamme rauhassa. Harvoin saa näin lämpimässä
porotuksessa olla näin korkealla.
K:n tyylinäyte perinteisestä. Matkalla makkarakeitolle.
Huipulla kävi lämpimästä auringosta huolimatta navakka tuuli, joten oli kiva mennä sisälle syömään. Muutakin vaeltajaporukkaa oli pöydissä. Naapuriseurue oli tilannut jo sapuskat, kunnes perheen pää huomasi että lompakko ei tullutkaan mukaan. Heidän ei tarvinnut jäädä keittiöapulaisiksi, sillä lupasivat tulla hüttelle vielä viikon mittaan uudestaan ja maksaa silloin. Aikamoinen luotto!
Alamäki sujui helposti. Välillä oikaisimme jonkun serpentiinimutkan, mutta enimmäkseen talsimme loivasti alas tietä pitkin. Paluubussille ei ollut mitään kiirettä.
Lopuksi vielä muutama Sound of Music -kuva. Oli upea päivä!
2 kommenttia:
Voi, voi, kun ottaa päähän nuo ihanat kuvat ja kertomukset! Mutta ei auta itku. <<<<yli juhannuksen oon sairaalassa,ei auttanut riitely lääkärin kanssa. No, järjen käyttö ei ole kielletty. Toivokaamme jotain muuta yhteistä matkaa...
Pauli toi koneen mulle tänne, aika kiva. Ette olleet vielä koneella, että olis saanut puhua.-L-
Heippa ja onpa mukava kuulla sinusta!! Mukava, että olet saanut koneen niin aika kuluu varmaan vähän mukavammin. Kyllä ne varmaan ammattilaiset tietää nuo paranemisjutut parhaiten ja kai niitä on uskominen vaikka varmasti lujille ottaa. Keskity sinä vaan paranemaan mahdollisimman hyvin ja kyllä mekin ollaan muistettu joka päivä. Tänään on ollut rauhallinen aamu ja puuhataan patikalle lähtöä "vasta nyt". Ollaan illalla skypessä jos jaksat.
Lähetä kommentti