Adios Uruguay!

Siinä on ennätys, 14 karvaturpaa.

Olisi syytä sopujen säilyä.

Etelä-Amerikan lomamme kaksi viimeistä päivää Montevideossa ovat sujuneet hyvin. Päivät ovat tosin olleet osittain pilvisiä ja aamuisin on on jopa vähän satanut, mutta lämmintä on riittänyt. Montevideo on ollut Buenos Airesin jälkeen rauhallisempi ja joka tavalla vaatimattomampi kaupunki. Kaikki on vähän pienempää. Jotenkin tämä on kuitenkin tuntunut mukavalta ja pohdimme tuossa rantapaseolla kävellessämme, että tämä kaupunki on sympaattinen. Kiva paikka. Pari kolme päivää riittää erittäin hyvin tämän katsastamiseen nähtävyyksiltään. Lisäksi tuo upea ranta-alue tietenkin mahdollistaa myös rantaloman viettämisen täällä.

Mercado del Puerton grilliravintolassa opimme taas uutta.
Älä istu liian lähelle grilliä tai poskipäät punoittavat
muutenkin kuin lasillisesta olutta.

Meille Montevideon kaksi hienointa juttua ovat olleet rantaramblan kävelyt ja juoksulenkit sekä sataman kauppahallin Mercado del Puerton grilliravintolat. Tällä reissulla on tullut syötyä liharuokaa varmaan vuoden edestä. Parillat, joilla lihat herkullisesti paistuvat, houkuttelevat piilevästä kasvissyöjästäkin esiin lihan himon. Mahtava sisäfileepihvi, jonka nautimme tänään puoliksi lisukkeineen maksoi yhteensä n. 17€. Pikku chorizo-makkara ja grillattu paprika alkupaloiksi nautittuna täydentävät nautinnon.

Avenida 18 de Julio

Ennen matkaamme välillä mietitytti kohteiden turvallisuus vaikka Argentiina ja Uruguay eivät varmaan Etelä-Amerikan hurjimpia kohteita olekaan. Ei täällä mitään ihmeellistä ole kohdattu ja normaalilla järjellä täälläkin ilmeisesti pärjää. Loppu on tuurista kiinni kuten joka puolella muuallakin. Täällä Montevideossa on tosin pistänyt suomalaiseen silmään ostoskeskusten ja pankkien vartijoiden toisinaan erittäin raskas aseistus ja vartijoilla on suojaliivit virkapaitojensa päällä. Erikoista oli myös, että monien katujen varsilla olevien tyylikkäiden kauppojen ovet ovat lukossa ja myyjä avaa ne vasta havaittuaan tulijan mielestään luotettavaksi.

La Pulperia oli hotellimme naapurissa ja siitä tuli kantaravintolamme iltaisin.
Ihastuimme siihen kertaheitolla.

Mielestämme suurin uhka turistille täällä on kuitenkin liikenne. Se on aika kaoottista. Jalankulkijaa ei kunnioiteta edes sen vertaa kuin Suomessa eikä kukaan näytä edes odottavan, että autot pysähtyisivät suojatien eteen.

Yksi Montevideon luxustakseista

Taksin kyydissä matkustaessa tuntuu välillä, että risteykseen ajetaan periaatteella, " se huutaa joka pelekää". Montevideossa taksit näyttävät pääosin muutenkin olevan todella kälysiä. Näihin takseihin verrattuna Yaris on tila-auto ja näissä on vielä viihtyvyyden varmistamiseksi matkustaja ja kuljettaja erotettu toisistaan rauta- ja muovipleksillä, jossa on erittäin hygieenisen näköinen liukuva metallikuppi, johon voi taksimatkansa maksaa. Sen sijaan itse taksilla ajaminen ei maksa juuri mitään kuten ei Buenos Airesissakaan.

Paikallinen poliisilaitos oli hyvässä maalissa

Yrittäjyys on kunniassaan näissä osittain varmaan hyvin köyhissä maissa. Monen näköisiä enemmän tai vähemmän tarpeellisia palveluita on tarjolla katujen varsilla. Taksiin mennessä ja pois noustessa on virallisia tai vähemmän virallisia oven avaajia, jotka odottavat vastineeksi kolikkoa tai paria. Liikennevaloissa tuulilasinpesijät saavat maailmasi näyttämään kirkkaammalta pientä korvausta vastaan. Paras oli Montevideon kävelykadulla kohtaamamme verenpaineenmittaaja, joka olisi mitannut paineemme pientä korvausta vastaan. Olemme kuitenkin olleet lomalla jo reilut pari viikkoa ja olo oli sen verran rentoutunut, että katsoimme palvelun sillä hetkellä tarpeettomaksi.

Tässä sitä nyt vietetään viimeistä iltaa tällä reissullamme. Meitä viihdyttävät mitä erilaisemmat ja mahtipontisemmimmat jalkapalloselostajien tavat huutaa "Gooool" Tyylejä on monia ja kaikki toisiaan parempia. Miten voi huutaa kahden minuutin ajan "Goooooooooooooooll"?

Kävelykadun puistikkoja

Kokonaisuutena reissu on ollut hieno. Kaikki kohteemme ovat olleet erilaisia ja ei voi muuta kuin olla tyytyväinen matkaan. Etelä-Amerikan bloggaukset loppuvat tältä erää tähän ja seuraava varma reissu on vasta kesällä. Katsotaan tuoko kevät jotain uutta ja yllättävää. Kiitos taas lukijoille ja kommentoijille. Aina joskus on kiva nähdä, että joku näitä raapustuksia ja kuvia katseleekin, kun klikkauksien määrä ylitti 10 000 tällä reissulla.

Iguazun putoukset muistamme aina

Buenos Airesin katukuhina teki vaikutuksen

Iltapäivän helteessä tuli ihan ensimmäiseksi mieleen kotimaan
kelit. Onneksi turistikojusta löytyi karvalakki tuliaisiksi.

Se on siinä.
Näkemiin Montevideo ja Etelä-Amerikka!