16.2.2014

What a Whale Day!


Happy Whale Day guys!

Perjantaina aamulla lensimme Mauin saarelle. Lentoaika oli puolisen tuntia ja terminaaliin koneesta käveltyämme laukut pyörivät jo hihnalla, joten kaikki sujui kuin rasvattuna. Bussilla suhautimme Dollar-autovuokraamoon. Otimme auton alle ja menoksi kohti Kihei-nimistä saaren osaa Mauilla. Maui Coast- hotelliimme saavuimme puolilta päivän ja saimme heti huoneen. Näkymät huoneestamme eivät ole samaa luokkaa kuin Honolulussa, mutta muuten hotelli on rannan parhaimmistoa. Täällä on jopa hyvin varusteltu kuntosali, jota olemme hyödyntäneet molempina kuluneina päivinä.

 World Whale Dayn paraatin iloiset kulkijat

Jo matkaa suunnitellessamme huomasimme kohteessamme järjestettävän World Whale Dayn. Sen kunniaksi oli aamulla hauska paraati, joka sulki kadun tunniksi. Paraatilaiset marssivat kilometrin matkan kentälle, jossa oli tori kaikkine herkkuineen. Syömistä, shoppailua ja lasten leikkipaikkoja oli koko urheilukenttä täynnä.

Pelastetaan valaat vaikka korkeilla loikilla.
Tyynenmeren valaskanta voi tällä hetkellä hyvin, mutta koskaan tärkeää asiaa ei korosteta tarpeeksi.

 Mauin merialueilla talvehtii yli puolet pohjoisen Tyynenmeren valaista.

Havaijin vedet, etenkin Mauin eteläpuolella, ovat Pohjoisen Tyynenmeren ryhävalaiden talvehtimisaluetta. Niiden pyynti on ollut aikoinaan paikallisten elinkeino. Nykyään valaista saadaan tuloja turismin kautta. Talvikuukausina monet venefirmat kuljettavat matkailijoita pienen matkan päähän rannikosta. Näillä pikkuristeilyillä valashavainnot ovat niin taattuja, että luvataan uusi matka, jos valaita ei nähdä.

Merenneidot sukellusbussissaan


Whooa! Mahtava valas näkyvissä! Rekankokoinen merieläin on mykistävä elämys.

 Ei - vaan kaksi!

 Saimme nähdä muutaman upean ryhävalaan hypynkin.  Meillä oli tuuria, sillä hyppyjä ei usein näe näin läheltä.  Onneksi kuvaajan sormikin sattui olemaan laukaisimella.  Aika mykistävä kokemus! Etenkin, kun paluumatkalla näimme kahden ryhävalaan hyppäävän vierekkäin yhtäaikaa, mutta silloin ei kamera ehtinyt mukaan.

 SPLÄSH! Tuosta ei uimahyppääjä olisi ylpeä.
Ryhävalaiden hyppyjen syytä ei tunneta. 

Kolme teoriaa on:
1. Ne viestittävät jotain, sillä 40 tonnin painoisen otuksen läjähdys kuuluu etäälle. 
2. Ne puhdistavat ihoaan loisista.
3. Ne vain nauttivat elämästä ja loikkivat huvikseen.  
Meidän mielestä nro 3 on oikea, sillä tuleehan se aika nyt pitkäksi ihan vaan aina uppeluksissa

Valaat tulevat Mauin merialueille talvisin Alaskan vesiltä jopa 8000 km.

Ne paastoavat tämän koko puolen vuoden ajan. Poikaset ovat näillä matalilla ja lämpimillä vesillä turvassa pedoilta. Toisaalta naaraat voivat joutua suojelemaan jälkikasvuaan kosiskelevilta uroksilta. Urokset tappelevat naaraista mahtailemalla monin eri keinoin. 

Kun pyrstö näkyy, niin kuono osoittaa kohti pohjaa.
Valas katoaa näkyvistä ainakin vähäksi aikaa.
Valaan hengitystiheys on 7-13 minuutin välein.

Saimme kuunnella myös ryhävalaiden ääntelyä veteen lasketun hydrofonin kautta.
Vain urokset laulavat. Niiden laulut ovat monimutkaisia ulinoita, viserryksiä ja voihkaisuja.
Ne kestävät n. 20 minuuttia ja pysyvät periaatteessa samanlaisina.
On tutkittu, että mahdollisesti valaat siirtävät niiden mukana jotain aikaisempien
sukupolvien historiaa.

Osallistuimme Pacific Whale Foundationin valasajelulle. Liput (40$/hlö) ostimme suoraan Ma'alean satamasta pikku kojusta. Samasta pienestä satamasta lähti myös aluksemme. Meillä oli tuuria, sillä n. 100 asiakasta vetävään alukseen tuli tällä kertaa vain 30 matkustajaa. Tilaa oli ja paikkaa pystyi vaihtamaan niin nopeasti, kuin omat jalat vain reagoivat. Välillä valaita näkyi perässä ja välillä keulassa. Asiantunteva selostus oli mukavan selkeää.

Lähellä venettä. Valas sukeltaa juuri veneemme alle. Vartalon varjo näkyy vedessä. Valaan pyrstön alapuoli on jokaisella yksilöllä ainutlaatuinen kuin ihmisen sormenjälki.

Veneen henkilökunnan mukaan meillä oli harvinaislaatuista tuuria, sillä valaat tulivat ihan aluksen viereen. Muutama niistä myös alitti paattimme. Meille vakuutettiin, että se ei ole tavallista ja siitä kieli myös henkilökunnan käytös. He kuvasivat lähellä uivia eläimiä yhtä innokkaasti kuin muutkin.
Näimme myös kolme upeaa valaan loikkaa. Nämä elämykset olivat matkamme päätavoitteet ja upeaa oli ne nähdä.

Ajelimme vielä Lahainan kaupunkiin lounaalle.
Samala sulattelimme upeaa valaspäiväämme.

5 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Olisipa upeaa päästä näkemään valaita!

Hannaliina kirjoitti...

Voin vain kuvitella, että elämys on ollut upea.

Jaaskarit kirjoitti...

Oli kyllä hienoa nähdä niitä. Oli monella tavalla onnea, kun oli niin vähän porukkaa laivalla, hyvä ja kirkas sää ja aktiivisia jättiläisiä! Kiva kokemus :)

Anonyymi kirjoitti...

Lenni pyysi koko ajan näyttään valaan kuvia uudestaan:) Mietin vaan kun olin ihan köntsät housussa Madeiran delfiinisafarilla, että miten olisin kestäny jos olis tiedossa että venettä saattaa kohta keikutella joku 48 tonnia painava merimörssäri! Täällä rauha maassa, mutta lunta ei enää ripaustakaan. Likka pääs oikeen shampoo-pesulle kura-crossin jälkeen. On nyt niin pörheänä. Halei <3

Jaaskarit kirjoitti...

Innostuu noista valaista aikuinenkin! Olihan se hassu juttu, kun kolme jättiä painaa veneen alle. Onneksi pysyivät sukelluksissa tarpeeksi pitkään...