Näytetään tekstit, joissa on tunniste ryhävalas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ryhävalas. Näytä kaikki tekstit

7.3.2014

Oahu ja Maui

 Arki on koittanut eikä työpaikoilla ole enää tarvinnut Hang Loosea heilutella.
 Tunnelma on muutenkin ollut pikkuriikkisen apeampi.

Havaiji teki meihin sen verran suuren vaikutuksen, että ensimmäisen kerran blogihistoriassamme palaamme matkaamme vielä kotoa käsin. Matkalla bloggaukset ovat usein illalla "äkkiä repäistyjä ja kuvat mukaan" ja nyt tuntui, että voisi yrittää kertoa saarista vähän enemmänkin. Tiedä sitten onnistummeko, mutta yritetään. Lisäksi jotkut ovat kyselleet  kumpi oli mukavampi saari tai kummalle menisitte mieluummin niin yritetään vastata näihinkin.

 Honolulussa voit erinomaisesti yhdistää kaupunki- ja rantaloman.
Kuvassa Waikiki Beach hotelleineen.

Vehreässä suurkaupungissa on puistoja, patsaita, kukkaistutuksia ja vokaalit arvossaan

19 päiväämme perillä jakautuivat näin: 6 päivää Oahulla Honolulussa, 6 päivää Mauin saarella auton kanssa ja lopuksi 7 päivää Oahulla auton kanssa. Olemme tuohon rytmitykseen yhä tyytyväisiä emmekä sitä muuttaisi. Jos joku pakottaisi muuttamaan jotain niin eka Honolulun osuudesta voisi siirtää yhden päivän Mauille. Mielestämme noin pitkä aika kannattaa jakaa useammalle saarelle kuin vain yhdelle. Meille kaksi saarta oli sopiva, mutta tapasimme matkalla myös ranskalaisen, joka oli samassa ajassa käynyt läpi Oahun, Mauin, Kauin ja Big Havaijin ja vaikutti tyytyväiseltä. Lennot saarten välillä ovat tosi lyhyitä, mutta ainahan lentokentällä aikaa kuluu tsekkauksiin ja turvatarkastuksiin. Lennot ovat periaatteessa edullisia, mutta jos sinulla ei ole amerikkalaista luottokorttia, joudut ostamaan liput esim. Supersaverin kautta ja silloin ne maksavat harmittavasti enemmän kuin suoraan Hawaiian Airlinesin sivuilta.

 Teimme tietoisen päätöksen, että tähän bloggaukseen emme laita lainkaan 
turkoosia vettä ja valkohiekkaisia rantoja. Voit halutessasi tulla katsomaan
 niitä meille ja tarjoamme sinulle kolmen tunnin kuvashown unelmarannoista.

Oahun saari oli ensimmäinen kohteemme, koska lentomme oli Honoluluun. Tutustuimme Oahulla hotellialueemme Waikikin lisäksi Honolulun Down Towniin, eteläisen Oahun eli South Shoren kohteisiin sekä Windward Siden ja pohjoisen Oahun eli North Shoren rantoihin. Honolulun kaupunkiin tutustuimme kävellen ja etelä- ja pohjoissaaren rannikkoreissut autoiltiin. Saarihan on aika pieni ja välimatkat ovat lyhyet. Honolulun kaupungissa liikenne on kuitenkin ruuhkaista ja myös maaseudulla aikaa tuhraantuu ajamiseen ja maisemien ihastelemiseen sen verran, että ei kannata suunnitella liian pitkiä päivämatkoja. Autoon kannattaa varata evästä mukaan, sillä on kiva pysähtyä jonnekin näköalapaikalle tai rannalle pitämään taukoa.

 Honolulussa suurkaupungista on näin pitkä matka rannalle.

Sekä eteläisen että pohjoisen Oahun ajoreiteillä maisemat ovat upeita. Hienoja rantoja, rehevän vihreitä poimuvuoria ja turkoosia vettä. Tiet ovat hyväkuntoisia ja liikenne sen verran verkkaista, että pysähdellä voi aina halutessaan. Lisäksi erityisen hienoille näköalapaikoille on usein tehty parkkipaikat, joihin on helppo pysähtyä maisemia katselemaan.

Opaskirjoista löytyy myös useita vaihtoehtoja patikointiin sekä pohjoisella että eteläisellä Oahulla. Me käväisimme parilla kukkulalla saaren maisemia ihastelemassa, mutta laakso- ja metsäpatikoinneille emme nyt oikein syttyneet. Varmasti ihan hienoja metsiä ja vesiputouksia, mutta jotenkin meistä tuntuu, että olemme nähneet tarpeeksi hienoja vesiputouksia esim. Alpeilla. Nämä ovat valintakysymyksiä ja kun kaikkea ei ehdi niin täytyy valita sillä hetkellä kiinnostavimmat.

 Jaaskarit viihtyivät Honolulussa

Seuraavassa Oahun parhaat kokemukset meille eikä välttämättä parhausjärjestyksessä:
  • Honolulun rento suurkaupunki, jossa on hienot uimarannat (esim. Waikiki Beach ja Ala Moana Beach)
  • eteläisellä reitillä Koko Head Crater, Makapuu Point ja Kailua Beach. Monien matkailijoiden suosikkikohteeseen Hanauma Bayhin emme tällä kertaa ehtineet, mutta valokuvatttua se kyllä tuli kauempaa.
  • pohjoinen reitti eli North Shore oli kokonaisuutena hieno ja ehkä vielä kauniimpi kuin eteläinen.
 Honolulun laitakaupunkia Tantalus Roadin näköalapaikalta kuvattuna. 
Taustalla näkyy hyvin Koko Head Crater, jonka huipulle patikoimme. 
Sieltäkin on hienoja kuvia, mutta emme laita niitä tähän, 
koska niissä näkyy turkoosia vettä ja valkohiekkaisia rantoja.
Mauin saari oli rauhallinen kokemus Honolulun jälkeen. Asuimme saaren osassa nimeltä Kihei, joka ei ollut oikeastaan kaupunki eikä kylä vaan laajalle levinnyt taajama-alue Mauin etelärannikolla. Varsinaista keskustaa ei ole vaan kilometri toisensa perään tasaisesti liikkeitä, kauppoja, ravintoloita, hotelleja ja paikallisasutusta. Saarelta löytyy kaupunkejakin esim. viihtyisän näköinen vanha pääkaupunki Lahaina tai arkisempi Kahului, jossa lentokenttäkin sijaitsee, mutta valitsimme Kihein sen sijainnin vuoksi. Tiesimme, että liikumme Mauilla autolla päivittäin ja esim. Lahainasta olisi ollut retkikohteisiimme selvästi pidemmät ajomatkat hitailla maanteillä kuin Kiheiltä. Pelkästään asuinkohteena Lahaina pienenä tiiviinä kaupunkina olisi voinut olla jopa parempi kuin Kihei, mutta yhteydet ratkaisivat. Erikoinen juttu oli, että Oahulla oli aivan mahdottomat määrät japanilaisia, mutta Mauilla emme nähneet heitä juuri lainkaan.

 Mauilla hienoa olivat ryhävalaat! Jos niitä ei hetkeen näkynyt,
 niin voi katsella läntisen Mauin vuoristoa aikansa kuluksi 
eikä siinäkään silmä sairastanut.

 Mauillakin meillä oli kaksi selkeää ajolenkkiä retkipäivillemme eli läntinen Maui, jossa mm. Lahaina sijaitsee ja pohjoinen rannikko, jossa kulkee Road to Hana. Lisäksi on Itäsaaren keskiosa, jossa sijaitsee Haleakala National Park tulivuorineen. Autoilu poikkesi Oahusta, sillä Road to Hana päättyy Kipahulun kylään ja siitä eteenpäin kulkee enintään jonkinlainen kärrytie. Rengasreittiä ei siis pysty käytännössä ajamaan. Samoin läntisellä Mauilla Lonely Planetin mukaan tie menee hyvin kapeaksi jyrkkine putouksineen, mutta tästä meillä ei ole omaa kokemusta. Kaveri on kyllä tien ajanut eikä pitänyt sitä mitenkään erityisen pahana. Joka tapauksessa Mauilla ajaminen on erilaista kuin Oahulla sikäli, että selkeitä rengasreittejä ei ole niin vaivatonta ajaa ja matka taittuu vielä hitaammin kuin Oahulla.

 Rantamaisemien vastapainoksi oli tällaista

Mauin parhaat palat meille on helppo nimetä: ryhävalaat, Haleakalan tulivuori ja Road to Hana. Ehkäpä vielä juuri tässä järjestyksessä. Mauilla myydään talvikuukausina joka puolella retkiä aluksille, jotka vievät ihmisiä ihastelemaan ryhävalaita. Retki kestää yleensä pari tuntia ja hintaan saa näkemistakuun, sillä niin paljon valaita lähivesissä uiskentelee. Oahulla muuten vastaavia retkiä markkinoitiin todella vähän, vaikka ryhävalaita sielläkin on. Mekin näimme niitä rannalta kymmeniä toisella Oahun jaksollamme. Haleakalan tulivuori oli unohtumaton kokemus ja olimme onnekkaita, kun pilviverho lopulta väistyi sen verran, että pääsimme näkemään kuunmaisemia.

 Haleakalalla olimme kuunmaisemissa. Tunti autoilua ja olimme
 Iao Valleyssa suhteellisen rehevän kasvillisuuden seassa.

Jos olisi pakko mennä vain toiselle saarelle tällä tiedolla niin kummalle? Vastaamme Oahu, joka on kokonaisuutena vähän monipuolisempi kuin Maui. Mauilla on ehkä reissun kaksi hienointa kokemusta ryhävalaat ja Haleakala, mutta Oahulla on kokonaisuutena enemmän ainakin meidän makuumme. Arvostamme mukavaa Honolulua ja sen kahta hyvää uimarantaa. Honolulussa voit viettää suurkaupunkilomaa ja rantalomaa mielestämme hienoissa puitteissa. Vain Kalakaua Avenue erottaa rannat ja rennon suurkaupungin. Ajoretket pohjoiseen ja etelään ovat selkeitä ja tiet hyväkuntoisia ja ne pystyy ajamaan ilman, että pitää tehdä u-käännös ja tulla samaa tietä takaisin. Molemmat reitit ovat täynnä upeita maisemia vuorineen ja tien vieressä on kauniita hiekkarantoja ja turkoosia vettä.

Chinaman's Hat on erikoisen näköinen saari Oahulla

Olitpa sitten Oahulla tai Mauilla niin luvassa on rentoa lomatunnelmaa.
 Hang Loose!
Autoilu saarilla on mukavaa, mutta matkoihin kannattaa
 varata vähän enemmän aikaa kuin Suomessa

Molemmat saaret olivat meille mieluisia lomakohteita. Aasiassa monessa paikassa harmittaa tietynlainen likaisuus (poislukien Singapore), Etelä-Amerikassa piti olla korostetun tarkkana omasta turvallisuudesta, mutta Havaijilla ei oikein tökkinyt mikään. Se on mukavaa, kun lomalla ei ärsytä mikään. Harvaan kohteeseen meille on jäänyt niin voimakas halu palata mahdollisimman pian uudelleen kuin Havaijille. Oikeastaan vain Alpeille ja lempikaupunkiimme Müncheniin ja molemmissa on ollut onni päästä käymään aika monta kertaa. Nyt se on Havaijin osalta viimeisen kerran Aloha ja Mahalo! Siis tältä talvelta...

 Havaijin saaret iskivät meihin tällä voimalla!



16.2.2014

What a Whale Day!


Happy Whale Day guys!

Perjantaina aamulla lensimme Mauin saarelle. Lentoaika oli puolisen tuntia ja terminaaliin koneesta käveltyämme laukut pyörivät jo hihnalla, joten kaikki sujui kuin rasvattuna. Bussilla suhautimme Dollar-autovuokraamoon. Otimme auton alle ja menoksi kohti Kihei-nimistä saaren osaa Mauilla. Maui Coast- hotelliimme saavuimme puolilta päivän ja saimme heti huoneen. Näkymät huoneestamme eivät ole samaa luokkaa kuin Honolulussa, mutta muuten hotelli on rannan parhaimmistoa. Täällä on jopa hyvin varusteltu kuntosali, jota olemme hyödyntäneet molempina kuluneina päivinä.

 World Whale Dayn paraatin iloiset kulkijat

Jo matkaa suunnitellessamme huomasimme kohteessamme järjestettävän World Whale Dayn. Sen kunniaksi oli aamulla hauska paraati, joka sulki kadun tunniksi. Paraatilaiset marssivat kilometrin matkan kentälle, jossa oli tori kaikkine herkkuineen. Syömistä, shoppailua ja lasten leikkipaikkoja oli koko urheilukenttä täynnä.

Pelastetaan valaat vaikka korkeilla loikilla.
Tyynenmeren valaskanta voi tällä hetkellä hyvin, mutta koskaan tärkeää asiaa ei korosteta tarpeeksi.

 Mauin merialueilla talvehtii yli puolet pohjoisen Tyynenmeren valaista.

Havaijin vedet, etenkin Mauin eteläpuolella, ovat Pohjoisen Tyynenmeren ryhävalaiden talvehtimisaluetta. Niiden pyynti on ollut aikoinaan paikallisten elinkeino. Nykyään valaista saadaan tuloja turismin kautta. Talvikuukausina monet venefirmat kuljettavat matkailijoita pienen matkan päähän rannikosta. Näillä pikkuristeilyillä valashavainnot ovat niin taattuja, että luvataan uusi matka, jos valaita ei nähdä.

Merenneidot sukellusbussissaan


Whooa! Mahtava valas näkyvissä! Rekankokoinen merieläin on mykistävä elämys.

 Ei - vaan kaksi!

 Saimme nähdä muutaman upean ryhävalaan hypynkin.  Meillä oli tuuria, sillä hyppyjä ei usein näe näin läheltä.  Onneksi kuvaajan sormikin sattui olemaan laukaisimella.  Aika mykistävä kokemus! Etenkin, kun paluumatkalla näimme kahden ryhävalaan hyppäävän vierekkäin yhtäaikaa, mutta silloin ei kamera ehtinyt mukaan.

 SPLÄSH! Tuosta ei uimahyppääjä olisi ylpeä.
Ryhävalaiden hyppyjen syytä ei tunneta. 

Kolme teoriaa on:
1. Ne viestittävät jotain, sillä 40 tonnin painoisen otuksen läjähdys kuuluu etäälle. 
2. Ne puhdistavat ihoaan loisista.
3. Ne vain nauttivat elämästä ja loikkivat huvikseen.  
Meidän mielestä nro 3 on oikea, sillä tuleehan se aika nyt pitkäksi ihan vaan aina uppeluksissa

Valaat tulevat Mauin merialueille talvisin Alaskan vesiltä jopa 8000 km.

Ne paastoavat tämän koko puolen vuoden ajan. Poikaset ovat näillä matalilla ja lämpimillä vesillä turvassa pedoilta. Toisaalta naaraat voivat joutua suojelemaan jälkikasvuaan kosiskelevilta uroksilta. Urokset tappelevat naaraista mahtailemalla monin eri keinoin. 

Kun pyrstö näkyy, niin kuono osoittaa kohti pohjaa.
Valas katoaa näkyvistä ainakin vähäksi aikaa.
Valaan hengitystiheys on 7-13 minuutin välein.

Saimme kuunnella myös ryhävalaiden ääntelyä veteen lasketun hydrofonin kautta.
Vain urokset laulavat. Niiden laulut ovat monimutkaisia ulinoita, viserryksiä ja voihkaisuja.
Ne kestävät n. 20 minuuttia ja pysyvät periaatteessa samanlaisina.
On tutkittu, että mahdollisesti valaat siirtävät niiden mukana jotain aikaisempien
sukupolvien historiaa.

Osallistuimme Pacific Whale Foundationin valasajelulle. Liput (40$/hlö) ostimme suoraan Ma'alean satamasta pikku kojusta. Samasta pienestä satamasta lähti myös aluksemme. Meillä oli tuuria, sillä n. 100 asiakasta vetävään alukseen tuli tällä kertaa vain 30 matkustajaa. Tilaa oli ja paikkaa pystyi vaihtamaan niin nopeasti, kuin omat jalat vain reagoivat. Välillä valaita näkyi perässä ja välillä keulassa. Asiantunteva selostus oli mukavan selkeää.

Lähellä venettä. Valas sukeltaa juuri veneemme alle. Vartalon varjo näkyy vedessä. Valaan pyrstön alapuoli on jokaisella yksilöllä ainutlaatuinen kuin ihmisen sormenjälki.

Veneen henkilökunnan mukaan meillä oli harvinaislaatuista tuuria, sillä valaat tulivat ihan aluksen viereen. Muutama niistä myös alitti paattimme. Meille vakuutettiin, että se ei ole tavallista ja siitä kieli myös henkilökunnan käytös. He kuvasivat lähellä uivia eläimiä yhtä innokkaasti kuin muutkin.
Näimme myös kolme upeaa valaan loikkaa. Nämä elämykset olivat matkamme päätavoitteet ja upeaa oli ne nähdä.

Ajelimme vielä Lahainan kaupunkiin lounaalle.
Samala sulattelimme upeaa valaspäiväämme.