12.7.2013

Wanderparadies Virgental

Lähdössä tällä kertaa viimeiselle Hohe Tauern-patikalle Umbaltaliin.

Viimeiselle lomapäivällemme Virgentalissa olimme säästäneet helpon jaloittelureissun, koska tänään oli vielä paljon muutakin puuhaa. Autolla ajelimme tutulle Ströderin parkkipaikalle ja sitten Umbaltaliin ihmettelemään alaspäin virtaavaa vettä. Umbaltalissa ovat Euroopan viimeiset täysin valjastamattomat sulavien jäätikkövesien vesiputoukset ja ne tunnetaan nimellä Umbalfälle.

 "Minne tuo kaikki vesi menee? "Onkohan kukaan koskaan tutkinut
 missä kaikssa maailman paikoissa pisara vettä käy?"
 "Kuoleeko vesipisara koskaan?"

Laakso oli myös muuten kaunis. Reissun olisi voinut heittää vaikka lenkkareissa, koska yhteensä 18 km pituisella matkalla nousua tuli vain 600m. Tänään oli fyysinen vapaapäivä pakkaamisen ja muuton vuoksi.

Taisi saada jostakin vastaukset, kun jatkoi sitten eteenpäin

Virgental on vaeltajan paratiisi. Löysimme laakson talvella ihan sattumalla Google Earthia selatessa. Virgental heilahti kerralla kärkikolmikkoon meidän kokemistamme vaelluspaikoista.

Vesi on täällä ihanan väristä

Jos olemme oikein ymmärtäneet niin täällä kansanliike
 vastustaa näiden kauniiden putousten valjastamista

Virgentalissa löytyy meidän kokemuksemme mukaan paljon hyviä patikkareittejä. Pari viikkoa olemme kolunneet aika ahkerasti eri laaksoja ja hüttejä ja tarjontaa on ollut riittävästi. Täällä taviskin pääsee aika korkeisiin maisemiin suhteellisen turvallisilla reiteillä eikä tarvitse mennä mustia eli vaativia reittejä korkealle päästäkseen.

Tänään emme kiirehtineet

Hüttetarjontaa on kiitettävästi ja se on tärkeä juttu, jos et halua olla omissa eväissä. Huomasimme sen viime vuonna muuten erittäin mukavassa vaelluspaikassa Kärntenin Mallnitzissa. Siellä maisemiltaan kauniiden patikkareittien suunnitteleminen ja toteuttaminen oli vaikeampaa, kun viihtyisiä hüttejä ja almeja oli paljon vähemmän kuin täällä. "Pittäähän sitä ihimisen syyä".

Pian reitti nousi kauemmas putouksista.
 Ei tarvitse ihmetellä mistä vesi tulee?

Jos heikkouksia hakee niin täällä ei ole hissejä niitä tarvitseville. Joillekin hütteille ja reittien alkuun vievät hüttetaksit, jotka näin toimittavat hissien virkaa. Taksit näyttivät olevan normaalien rinnehissien hinnoissa ja ehkä tuollaisen taksin käyttäminen ei ole yhtä vaivatonta kuin nonstoppina pyörivän hissin. Myöskään vaellusbussit eivät mielestämme kulje yhtä tiheästi kuin jossakin muualla.

Wunderschönes Umbaltal

Ei sille mitään voi, mutta ilmat vaikuttavat aina vaellusloman onnistumiseen. Ne ovat olleet täällä loistavat. Ensimmäisellä viikolla oli pari pilvistä päivää, mutta muuten aurinko on porottanut. Majoitusemäntämme mukaan täällä on ollut jopa poikkeuksellisen kuuma. Olemme yrittäneet paeta kylän kuumutta kiipeämällä vuorelle.

Clarahütte vaurioitui pahoin lumivyöryssä 2012.
 Nyt oli kovat remontit käynnissä ja uusi hütte pitäisi olla valmis vuonna 2016. 
Clarahütte on yksi alppialueen vanhimpia hüttejä.

Pientä purtavaa ehtivät kuitenkin tarjota patikoitsijoille.
 Juustoraasteen näköinen juttu oli muuten piparjuurta, huomattiin liian myöhään.
 K:lla on tukka vieläkin pystyssä.

Paluumatkalla tervehdimme vielä tuttavaamme Grossglockneria kaukaa
Tämä rakennus oli rakennettu turvaan lumivyöryiltä.

 Huomenna siirrymme läntiseen Tiroliin ja Pitztaliin. Auto pitää palauttaa Innsbruckiin ja juuri nyt se vähän harmittaa. Päivän eräitä kohokohtia ovat olleet onnistuneen patikkareitin päättäminen autolle ja ajomatka asunnolle kauniissa Virgentalissa. Radio Tirol soittaa mukavaa poppia ja volumet ovat kaakossa. No, olemme tottuneita julkisten käyttäjiä täällä ja Pitztalissa pitäisi olla toimiva vaellusbussi, joten eiköhän me pärjätä. Blogitoimitus palaa asiaan aikanaan Pitztalista!
Puolimatkan krouvissa olemme patikoineet 188 km ja 11250 korkeusmetriä.
Kuvan jälkeen teimme patikkahistoriaa kohdallamme.
 Bootsit, sukat ja paidat pois ja otimme aurinkoa!
 Tasasimme kuuluisaa vaeltajan rusketusta upeassa paikassa.

Vielä iltapäiväkahvit Islitzer Almilla ennen automatkaa ja radio Tirolia.
 Auf Wiedersehen Virgental!


6 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Tulipa mieleen oma ensikohtaaminen piparjuuriraasteen kanssa Rumer Almilla Innsbruckin liepeillä. Luulin sitä lantturaasteeksi ja tungin reilun haarukallisen nälissäni suuhun. Eipä aikaakaan niin vesi virtasi silmistä, nenästä, suusta ja varmaan korvistakin. Sen koommin en ole piparjuureen koskenut.

Mukavaa matkaa Pitztaliin!

Anonyymi kirjoitti...

Nyt vaan odotellessa uusia seikkailuita Pitztalista. On teillä ollut taas unohtumattomia kokemuksia. Vähän huolestuttaa se Karin tukka, onko jo laskenut vai vetikö peräti kiharalle!? Skyppeillään, kun ollaan onlinessä. -L

Jaaskarit kirjoitti...

Vähän samanlainen oli tunne täälläkin kuin Tiinalla. Se oli kyllä muuten hyvää, kun vaan vähän keskittyi tuohon sopivaan annosteluun.

Kyllä se heiti ihan käkkärälle tukan tuo piparjuuri. Jane säikähti tänään Innsbruckiin ajettaessa, että "pyhä jysäys, milloin Lionel Richie on hypännyt auton puikkoihin?"

Ollaan onnellisesti Pitztalissa ja matka meni hyvin. Rokki soi ja Lionel ajoi.

Anonyymi kirjoitti...

Hahhaaa, Lionel puikoissa ja Julie Andrews repsikkana:) Pahoittelen hiljaiseloa kommentoinnissa, tämä on ollut ruuhkaisin viikkoni naismuistiin! Oltiin eilen illalla Ekvallassa uimassa ja mä juoksin kotiin, wuhuu. Likka oli ihan ihmeissään kun mun iho oli sekä merivedestä, että hiestä märkä! Nyt äsken se nuoli kaikki aurinkorasvat mun käsistä, ettei vaan kieli pala kun mennään tohon "patiolle" lukeen meidän naapurin lainaamia dekkareita. Siskokin kutsui brita-kakulle, mutta onneksi vahingossa lipsautti lauseen lopussa ikkunanpokat, joista tarttis raapia maaleja pois..vältyin täpärästi siis talkoilta. Mukavaa että olette turvallisesti uudessa kohteessa, vielä puolet lommoo jäljellä. Olette onnekkaita!Mä en voi käsittää noita maisemia ja noita reittejä, mitä kuljette...herää väkisinkin kiinnostus vielä joskus itsekkin sitoa vaelluskenkien nauhat ja pakata repullinen compeedeja mukaan:) Nautitaan sunnuntaista!

Hei ja ps...mulla on kahdet suoristusraudat, mikäli K kyllästyy takkujen selvittelyyn;)

LLM

satu kirjoitti...

Hei!
Ihanalta näyttää. Katselemme Timon kanssa teidän blogia ja juodaan samalla kahvia terassilla.
Mukavaa loman jatkoa!
Timoo kysyy, onko nesteytys kunnossa?
Sk

Jaaskarit kirjoitti...

Heippa!
Ai, että ihanaa, kun saa kommenttia! Lionel hyräili aamutuimaan Itävallan korkeimmilla ajoteillä "On the nightshift" ja Julie julisti: "The hills are alive!".

Hittolainen L, oletpa kovassa kunnossa! Likka ihan vain ihaillessaan sua lipoi! Onkos susta tullu hilijaa viisas, kun jaksat olla joka talakoisiin menemättä?

S&T: vai kahvia? Äläkää pelätkö, täällä alppimaisemissa tunnetaan kaikki terveelliset syömiset ja juomiset. Joskus muinoin K. luuli, että Itävalta on kakkujen ja kahviloiden maa. Nyt tiedämme, että täältä saa myöskin ihanaa seljankukkamehua ja mustaviinimarjamehu ei maksa täällä läheskään niin paljon kuin Suomessa. Niitä molempia kannamme veden ohella repussa päivämatkoillamme. Olutta on kyllä vaikea täällä shopata. Tai ostaminen ei ole ongelma, mutta miten päästä eroon pulloista. Ainoa asia, missä kotimaamme pärjää tälle vuorien kultamaalle on pullopanttisysteemi. Täällä panttisysteemi on ihan pimeä. Tämänhetkinen olettamuksemme on, että ruskeat olutpullot on panttikelpoisia ainakin joissakin kaupoissa. Muista ei saa panttia. JOten: ei kannata ostaa eikä varsinkaan juoda olutta, ettei tule roskaa. Viinistä nyt puhumattakaan.