Patikoitsijan luksusta

Täällä sitä nyt sitten asutaan.
Neustiftin kylä Stubaital-nimisessä laaksossa
noin 30 km päässä Innsbruckista.

Matka Italian Meranista Itävallan Stubaitaliiin sujui hyvin ja tänään käytimme jo kauniin päivän hyväksemme ja olemme olleet vuorilla koko päivän. Eilen bussi jätti meidät Neustiftin keskustaan ja siitä kävelimme laukkuinemme parin kolmen minuutin matkan asuntoomme nimeltä Haus Artho. Asunto vaikuttaa hyvältä ja tämän päivän patikoinnin perusteella olemme saapuneet taas kerran aivan erinomaiseen alppikylään näin patikoitsijan silmin katseltuna. Pieni, kaunis kylä ja ympärillä aivan mahtavat vuoret täynnä houkuttelevia patikkareittejä. Tämän päivän reitti lähti viiden minuutin päästä kotioveltamme ja se on patikoitsijan LUKSUSTA noiden Meranin yhdistettyjen bussi- ja hissimatkojen jälkeen tehtyjen patikkareissujen.

Stubaital näytti aamulla tuollaiselta laakson perän suuntaan.
Lumen peittämä alue on gletscher eli jäätikkö,
jossa voi lasketella tälläkin hetkellä.

Lähdimme reissullemme perinteiseen pyhäaamun tapaan eli 09.00. Oli kaunis aamu ja meteo oli luvannut epävakaisempaa päivän mittaan, mutta ei se koskaan toteutunut. Ei tullut sadetta eikä ukkosta vaan aivan mainio kesäpäivä lähes hellelukemineen ja viihdyimme vuorella yli seitsemän tuntia. Kotiin palasimme aika väsyneinä myöhään iltapäivällä ja oli upea patikkapäivä taas kerran.

Kohteemme oli Starkenburger Hütte, joka sijaitsee noin 1250 metriä Neustiftiä korkeammalla. Opaste lupasi kulkuajaksi noin 3 tuntia, mutta selvisimme hienolla paikalla sijaitsevalle hüttelle noin 2 tunnissa vaikka nousu oli aika raskas. Tai onhan se aika raskas, kun kulkee liian lujaa. Valitsimme Starkenburger Hütten tämän päivän kohteeksi juuri sen vuoksi, että sinne oli niin mukavan helppo lähteä melkein tästä kotiovelta.

Hütte näkyy jo!
Itävallassa lehmätkin ovat ystävällisempiä
kuin Italiassa eivätkä nämä mansikit estelleet menoamme.

Starkenburger Hütte 2237 metrin korkeudessa.
Hütte täyttää tänä vuonna 110 vuotta.

K näyttää minne jatketaan

Sen verran ahnaasti vaelluskenkä ahmi tänään metrejä vaakasuoraan ja ylöspäin, että emme tyytyneet Starkenburger Hütteen vaan jatkoimme vielä ylöspäin sen jälkeen, kun olimme nokkineet lounaamme. Noin 400 metriä hütten yläpuolella on Höher Burgstall-niminen huippu ja siellähän sitä piti tänään käydä. Mutta kyllä se sitten kannatti. Oli aivan mahtavat maisemat joka suuntaan. Vaan eihän ne kuvissa näy etenkään, kun pientä utua on ilmassa helteen vuoksi. Mutta olipa kuitenkin. Uskokaa nyt sanaan!

Höher Burgstall 2611 metriä

Stubaital Innsbruckin suuntaan

Oberbergtal on Stubaitalin sivulaakso

K on varmaan tässä kuvassa unohtanut olevansa vuorotteluvapaalla
ja luulee olevansa matkalla töihin

Reissun viimeiset Almdudlerit (paikallista limpparia)
nautittiin Kaserstattalmilla

Liitutaululla lukee, että voit itse ottaa juomasi tästä tiskiltä.
Henkilökuntaa ei näkynyt ennen laskun maksamista.
Toimisiko Suomessa?

Hieno reissu ja luimme jostakin, että Stubaitalia pidetään yhtenä Itävallan valokuvauksellisimmista laaksoista. Siitä emme tiedä, mutta aika upeita vuoria täällä on ja hyvältä vaikuttavat tulevat viikot jos nyt vaan ilmat suosivat välillä. Eilen muuten havahduimme siihen, että reissumme on kääntynyt jo yli puolivälin! Vastahan me eilen tultiin vai oliko se pari päivää sitten. Minne päivät ja viikot katoavat?