2.7.2014

Pragser See ja Cortina

Pragser See tänä kesänä. Armahdimme aamulla itseämme ylimääräisellä nukkumatunnilla,
 kun suosikkimme Saksan matsi venyi jatkoajalle yöllä. Lähtö vasta ysin bussilla.
 Onko otteemme löystymässä?
Tiistain ohjelmassa oli paikata kolmen vuoden takainen aukko, jolloin jätimme Seekofelin Pragser Seen päädyssä valloittamatta. Lue juttu tästä. Tuolloin K toipui mahataudista ja päätimme jättää viimeisen 400m Seekofelin huipulle nousematta. Hermeettisen vatsataudin seurauksena tullut parin viikon totaalinen ruokahaluttomuus ja patikkaloma Alpeilla eivät ole toimiva yhdistelmä.
 
 Ylämäessä olimme vielä toiveikkaita kelin suhteen.

Muutama tasapainoiluharjoitus matkalle sattui.
Helppoa kulkua kuitenkin koko matka.

Pragser Wildsee on upea järvi vuorten keskellä. Vuoret heijastuvat vihreästä vedestä ja korkeimpana huippuna nousee järven päädyssä Seekofel 2810m. Nyt oli meininki valloittaa tuo huippu ja kuvata sieltä järvinäkymät. Ei kuitenkaan eletty Strömsössä. Aurinko jaksoi vähän lämmitellä meitä vielä alkunousussa, mutta mäkimetrien edistyessä alkoi olla yhä pilvisempää. Päästessämme huipulle menevän polun haaraan satoi rakeita ja näkyvyys oli viiden metrin päähän. Sää teki ratkaisun puolestamme tällä kertaa. Harjanteelta 60m alemmas hüttelle ja lounaalle. Meidän ei näköjään ole tarkoitettu nousevan Seekofelin huipulle. Tiistaina retkellemme tuli matkaa 20km ja nousumetrejä 900, joten hiukan oli rauhallisempaa kuin maanantaina.

Seekofelhütten 2327m peltikatto ropisi kodikkaasti rakeiden alla.
 Monesti näillä hütteillä on tunnelmaan sopivat nimikyltit,
 mutta täällä joku oli ohimennessään raapaissut nimen seinään mustalla maalilla.
Sisällä oli kuitenkin mukavan lämmintä.

Hüttellä lounasta odotellessa. Minuuttia myöhemmin tupa
 pöllähti täyteen rakeiden piiskaamia vaeltajia.



 Takaisin järvellä ja sadevatteet sai riisua auringon lämmössä

Keskivikkona olemme pitäneet lepopäivää. Nämä ovat aivan välttämättömiä kuukauden lomalla palautumisen ja ruoka- ja varustehuollon kannalta. Rauhallisen aamun jälkeen hyppäsimme bussiin ja ajelimme Cortina d'Ampezzoon, joka on noin 30 km päässä Toblachista. Lähtö ei sujunut ihan ongelmitta, kun klo 11.05 bussimme ei ilmestynyt Toblachin bussiasemalle ja pääsimme matkaan 13.05. Älkää kysykö miksi, emme tiedä. Hauskaahan se on pari tuntia katsella reissaavia ihmisiä menossa bussiin ja tulossa bussista. Paikalle sattui onneksi mukava suomalainen pariskunta, joka oli myös matkalla Cortinaan ja sieltä patikoiden ylös Alta Via-reitille viideksi päiväksi. Kului aika kivasti bussia odotellessa ja 50 min kestäneellä matkalla Cortinaan. Toivottavasti heille osuu hyvät kelit noille päiville!

 Cortina d'Ampezzo. Meillä on erinomainen kyky saapua
 kaupunkeihin aina siestan aikaan.

Tänään on siis ollut välipäivä patikoinnissa, mutta liika istuminen vie ennenaikaiseen hautaan (kuten kaikki muukin mukava elämässä) ja huomenna palaamme rinteeseen. Meteon mukaan huomenna on taas aurinkoisen päivän vuoro! 

Näissä maisemissa matkasimme takaisin Cortinasta Toblachiin. 
Kuva on näpätty bussin ikkunasta. Tuleville päiville
 on luvattu upeaa säätä ja toivottavasti se toteutuu!

Lopuksi se kaikkein tärkein, jonka vuoksi oli aivan pakko blogata tänään: Järisyttävän hyvää syntymäpäivää ja rakkaat terveiset 3-vuotiaalle pikku-Likalle!!!!!



6 kommenttia:

Elina / Vaihda vapaalle kirjoitti...

Nämä maisemat on ihan järisyttävän upeita! Tuonne on pakko vielä joskus päästä. Pääseekö polvivammainen näkemään tuolla mitään hienoja maisemia ilman kilometrien vaelluksia? Eli pääseekö esim. tuonne järvelle asti tai sen lähelle bussilla / omalla autolla?

Anonyymi kirjoitti...

Luettu jo nyt illalla. Upeita maisemia. Jos auttaa tuntemaan itsenne hyvempiosaisiksi, niin ilmoitan, että täällä on satanut KOKO päivän kuin E.n peestä! Mutta helteet ovat ihan nurkan takana..... Ei ole teillä Skype päällä, ei voi praatata. -L-

Jaaskarit kirjoitti...

Terve Elina,
Kyllä pääsee huikeisiin maisemiin ilman ihmeellisyyksiä. Mekin tulimme aivan järven rantaan bussilla ja reitti lähti siitä yleisen parkkipaikan vierestä. Monet kiersivät vain järven kiipeämättä mihinkään.

Jos se jotain kuvaa, niin me olemme täällä varmaan nuorimmasta päästä:) Kyllä täällä on asiat järjestetty niin, että moniin upeisiin paikkoihin pääsee hisseillä tai muilla kyydeillä, mutta hassuimmat saa myös kävellä :)

Jaaskarit kirjoitti...

Ei tuo saa meitä tuntemaan itseämme yhtään paremmiksi. Me ollaan aina oltu väliin putoajia joka asiassa :) Nyt muuten oli Skype päällä, mutta siellä katotaan varmaan jääkiekkoa tai jotain?

Jaaskarit kirjoitti...

Niin ja Elinalle vielä, että tuonne Drei Zinnellekin pääsee myös aika lähelle julkisilla/omalla autolla yhdestä suunnasta ja siitä eteenpäin tasaista polkua. Se on aika makee paikka!

Elina / Vaihda vapaalle kirjoitti...

Kiitos vastauksista :) Nämä paikat täytyy ehdottomasti ottaa jonkun kesän lomamatkakohteeksi.