Stubaier Höhenweg

 Stubaitalin päädyssä sunnuntaina

Sunnuntaina kävimme kulkemassa vaihteeksi kahdestaan pätkän Stubaier Höhenwegiä Dresdnerhütten ja Sulzenauhütten välillä. Olemme tehneet saman reitin toisin päin neljä vuotta sitten, mutta huomattavasti huonommassa säässä kuin tällä kertaa. Reitti on luokiteltu mustaksi eli vaikeaksi, mutta muistimme sen vaikeammaksi ja hurjemmaksi kuin se sitten olikaan. Ilmeisesti on niin, että kokemuksen myötä tiukan näköiset paikat eivät tunnu enää  niin pelottavilta. Kahdeksan kesän siedätyshoito on ehkä auttanut jotain.

 Dresdnerhütte

Vaeltaja arvostaa näitä Stubaitalin bussiyhteyksiä, jotka kulkevat puolen tunnin välein aina Innsbruckista laakson päätyyn Mutterbergalmille ja päinvastoin. Ostimme viikon bussilipun, jolla pääsee rajattomasti ajelemaan kylämme ja laakson päädyn väliä. Se maksoi 17,60€ ja todella haukkui hintansa. Yhdensuuntainen matka nimittäin maksaa samalle välille 4,40€/hlö. 

Sunnuntaina siis ajelimme laakson päätyyn, ohitimme hissiaseman ja lähdimme sen kupeesta nousemaan polkua pitkin ensimmäisen väliaseman tasalle. Polku oli helppo ja ihan nättiä maisemaa, jos yläpuolella kulkevien hissien varjot jätti huomioimatta.

 Miksiköhän emme tykkää patikoida laskettelualueilla?

Tuon ensimmäisen nousun jälkeen kolahti alppinummien sijasta näkymiin ruma näkymä. Entisestäänkin karut hissien vallitsemat maisemat oli myllätty vielä uuden hissiterminaalin rakennustöillä. Tämä haluttiin ohittaa vauhdilla, joten kiiruhdimme kohti Peiljochiin menevää polkua.

 Itse reitti ja maisemat eivät alkuosiltaan olleet lomamme kauniimpia kokonaisuutena, mutta aiemmalla kerralla näkemättä jääneet maisemat houkuttelivat. Päästyämme jochille ja hissihässäkän jäätyä taakse alkoi upeat näkymät! Varsinkin kun päivä oli taas aurinkoinen ja kaunis. Wunderschön!

Peiljochilla reitti kulkee kapealla harjanteella

 Neljä vuotta sitten tämä kivikko oli lumen peittämä

 Peiljochilta on mukavat maisemat

 Blaue Lacke

Lampaat olivat menneet juomaan porukalla

 Sulzenauhütte

Ihan vaivihkaa on myös lomamme viimeinen viikko päässyt pyörähtämään käyntiin. Onneksi tänne on luvattu edelleen kaunista ja lämmintä kesäsäätä, joten muutamia patikkareissuja on vielä edessä.

 Hurjapäät, joita arvosteli laskeutumispaikalla...

..erittäin asiantunteva raati!

Maanantaina pyörimme Tirolin urheilukaupoissa ja K:n ostoskoriin jäi tällaiset.

 Patikointiharrastus jatkunee siis tulevinakin vuosina.

Myrskyn jälkeen on poutasää

Suurin piirtein tällaista täällä Tirolissa

Viikolla Itävallassa riehuneen yöllisen ukkosmyrskyn jälkeen sää on palannut aurinkoiseksi ja kauniiksi. Olemme saaneet patikoida pari päivää taas aivan unelmasäässä. Aurinko on paistanut, pilvet ovat loistaneet poissaolollaan, näkyvyys on ollut erinomainen ja välillä jopa teräväpiirtoluokkaa. Lämpötila on laskenut muutamalla asteella patikkaharrastukseemme paremmin sopivaksi, silti kuitenkin 25 - 30 asteen paikkeilla laaksossa ja ylempänä sopivasti viileämmäksi.

 Patikkapolun alussa on tarjolla lainasauvoja

Lomamme aikana alppialueella on vallinnut poikkeuksellisen hieno sää  ja sama ilmiö on ollut ilmeisesti koko Keski-Euroopassa. Näin hienoa pitkää aurinkoista hellejaksoa emme ole kokeneet aiemmin täällä viettämiemme kesien aikana. Innokkuus rakkaaseen harrastukseemme ei siis ole päässyt tänä kesänä vähenemään ainakaan ilmojen vuoksi.

 Ihan koko aikaa emme ole viettäneet vuorilla

"Hütte näkyy jo!".  Piste hütten vasemmalla puolella on

 riippuliitäjä ja rumat rautahökötykset oikealla ovat lumivyöryesteitä.

Tämän vuoden debytantti

Tänäkin kesänä olemme saaneet tänne ystäviämme piristämään loman jälkimmäisen puolen päiviämme. Joukossa on enemmän ja vähemmän patikkakokemusta, mutta innokkuutta tuntuu riittävän kaikilla. Reittejä löytyy kaikille tai sitten voi olla patikoimatta kokonaan. Voi täällä muuten ihan vaan lomaillakin! Nämä vuoret näkyvät kyllä ihan maahan saakka eikä niitä tarvitse nousta erikseen korkealle katselemaan. Alpeilla on aina mukavaa, mutta erityisen mukavaa on aurinkoisella ja pilvettömällä säällä!

 Kohtuullisen kaunis Stubaital

Luonnonvoimat jylläsivät

 Uskomaton ukkosmyrsky oli kaatanut torstain reitillemme haasteita

Tirolin alueella oli tiistai-iltana mahdottoman voimakas ukkonen. Tuuli, satoi kaatamalla vaakasuoraan, taivaanranta oli yhtä salamaa ja ukkonen jyrisi taukoamatta. Valtava luonnonnäytelmä jota piti seurata vaikka olisi pitänyt mennä nukkumaan. Kukaan meistä ei ole koskaan nähnyt noin voimakasta ukkosnäytelmää ja sen seurauksia Tirolissa on nyt siivottu pari päivää.

 Ajax Amsterdam oli Neustiftissa harjoitusleirillä viime viikolla.

 Joku fanikin oli näköjään eksynyt patikoimaan ja jättänyt lipun reitille.

Neustiftin kylä

Tiistai-iltana purkautui varmasti ilmamassojen kohdatessa kaikki kolmen viikon poikkeuksellisen hellejakson aikana taivaalle patoutuneet voimat. Lämpötila tipahti laakista yli 10 astetta pariinkymmeneen asteeseen ja vuorilla vielä viileämmäksi. No, tuleville päiville on taas luvattu paluuta hellelukemiin eli lämpimiä patikkapäiviä lienee yhä luvassa.

 Pinnistalin maisemareitillä meillä oli auringon valaisema pilvikatto

Torstaina nousimme Neustiftin kylästä kotivuorellemme ja patikoimme Elferhütten kautta Pinnistalin yläpuolella kulkevalle maisemareitille. Ilma oli vielä osittain pilvinen, mutta pilvet kehystivät komeita vuoria mukavasti. Tänään tuli patikoitua vajaa 16 km ja korkeuseroa oli hiukan vajaat 1200 metriä.

 Stubaital

 Emme ole missään nähneet näin paljon kaikenlaisia riippuliitäjiä tai vastaavia kuin täällä Stubaitalissa. Heidän seuraaminen on ihan oma ohjelmanumeronsa. Tänään Elferliftin yläaseman ohittaessamme jäimme mennen tullen katselemaan huimapäiden lähtöä. Mitättömän näköisillä systeemeillä startataan juosten kilometrien korkeuteen ja lennot voivat kestää useita tunteja ja satoja kilometrejä. Tavallisimpia ovat kuitenkin parin tunnin ja kymmenien kilometrien reissut. Sopisiko tähän se suomen kielen tunnetuin kielioppivirhe "ilmavirtauksista riippuen"?

Lähtö tapahtuu juoksemalla rinnettä alaspäin. Tässä tandemlentäjän

 asiakas ei osannut juosta tarpeeksi pitkälle, mutta pääsivät lentoon kuitenkin.

 Siinä lähtemisen mallia. Siitä vaan taivaalle

 ja parin tunnin nokoset makuupussissa puhtaassa alppi-ilmassa?

Tirol Heute

 Kauniissa Pinnistalissa sattui kesällä 2014 ilmeisesti yksi

 erikoisimmista onnettomuuksista koskaan Tirolissa

Patikkalomalaisen päivät kuluvat pitkälti vuorten rinteillä. Aamulla varhain lähdetään ja iltapäivällä palataan vähän ennemmin tai paljon myöhemmin tehdyn reitin pituudesta riippuen. Ihan hirveästi ei jää aikaa chillailla kylän keskustassa kauluspaita päällä freshiltä näyttäen ja tuoksuen ja vaeltajanrusketusta esitellen.

 Siinä on voima jyllännyt. Onneksi joku on laittanut vasempaan lohkareeseen
pönkän, että ei ole ihan tielle kaatunut.

Pinnisalm

Illat kuluvat pitkälti seuraavan päivän reissuun valmistautuessa. Pitää tehdä eväitä, laittaa ruokaa, pakata reppu valmiiksi ynnä muuta, sillä lähtö on aikaisin aamulla ja minuutit aamuisin ovat kortilla. Jos haluat venyä aamuisin pitkään vuoteessa ja nukkua niin pitkälle kuin uni kantaa niin patikkalomat eivät ehkä ole sinun juttusi. Vuorelta on hyvä olla vähintään matkalla alas jo iltapäivällä.

Meille tärkeä osa lomaamme on paikallisten uutisten seuraaminen eli ohjelma nimeltään Tirol Heute. Siinä tulee runsaasti uutisia Tirolin alueelta ja etenkin meille tärkeät säätiedot moneen kertaan. Vuosien aikana olemme oppineet sen verran ymmärtämään saksaa, että tiedämme pitäisikö seuraavana päivänä sataa vai olla aurinkoista.

 Kaverimme ovat tulleet ilahduttamaan meitä tänne!

Tiistaiaamuna matkalla Neue Regensburgerhüttelle

 Olemme ihmetelleet, että täällä uutisoidaan laajasti vuorilla tapahtuneista onnettomuuksista. Yksittäisinä tapahtumina ne ovat tietenkin traagisia, mutta ylittävät uutiskynnyksen meitä hämmentävästi. Yksittäisen pyöräilijän tai riippuliitäjän onnettomuus ei ehkä Suomessa saisi tilaa uutisissa kuten täällä. Olemme pohtineet johtuisiko se siitä, että uutisoimalla vaaroista etenkin turistit saataisiin olemaan varovaisempia vuorella ja huomioimaan hienoihin maisemiin ja harrastuksiin liittyvät riskit?

 Hütte on vielä valkoinen pieni piste keskellä  ylhäällä vesiputouksen oikealla puolella. 

Tästä meni vielä toista tuntia vuoristomajan pihalle.

Neue Regensburgerhütte

Normaalit patikoitsijat eivät ole vuorten riskialtteinta porukkaa. Vuosien ajalta muistamme kaksi uutiskynnyksen ylittänyttä juttua vaikka "normaaleja" pienempiä loukkaantumisia kivikkoisilla rinteillä sattuu varmasti ihan päivittäin. Muutama vuosi sitten patikkaseurueen yksi jäsen jäi kivivyöryn alle ja menehtyi ja siitä uutisoitiin paljon Tirolissa.

Viime vuonna Stubaitalin sivulaaksossa Pinnistalissa tapahtui ilmeisesti yksi erikoisimmista onnettomuuksista mitä Tirolissa on koskaan tapahtunut. Olimme silloin täällä Itävallassa viimeisiä päiviä lomallamme ja tapahtunut tragedia sai runsaasti uutistilaa. Koiransa kanssa patikoimassa ollut saksalaisnainen oli ohittanut lehmälaumaa, jossa oli ollut lehmiä ja niiden vasikoita. Jostakin tuntemattomasta syystä äitilehmät olivat hyökänneet patikoitsijan päälle ja surmanneet naisen. Mielipide tuntuu olevan, että koira on jotenkin laukaissut lehmien hyökkäysreaktion vaikka koira oli ollut hihnassa eikä silminnäkijän mukaan ollut mitenkään kiinnostunut lehmistä.

Uutisissa haastateltiin viranomaisia, jotka ihmettelivät tapahtunutta eivätkä koskaan olleet kuulleet vastaavasta. Silminnäkijän mukaan koira tai nainen eivät olleet mitenkään häirinneet laumaa, mutta siitä huolimatta lehmät olivat alkaneet ahdistaa naista ja lopulta tönineet sarvillansa kuolettavasti. Olemme vuosien aikana patikoineet satojen lehmälaumojen läpi ja keskellä eikä koskaan ole tullut mieleenkään, että mansikit voisivat olla kiinnostuineita sinusta muuten kuin korkeintaan eväsleipiesi vuoksi. Heiluvat patukkahännät ja höyryävät lehmänläjät ovat olleet suurimpia murheita.

Maanantaina kävimme juuri kyseisessä Pinnistalissa palauttavalla (15 km, 600 korkeusmetriä) kävelyllä, kun odottelimme ystäviämme Neustiftiin saapuvaksi. Edellisen vuoden lehmäonnettomuus näkyi siinä, että vähän väliä puissa ja aidoissa näkyvillä paikoilla oli kylttejä, joissa neuvottiin ihmisiä miten ohittaa lehmälaumat ja miten käyttäytyä ongelmatilanteissa.

Muuten täällä menee hienosti. Olemme saaneet virkistäviä vahvistuksia ja sää jatkuu upeana. Kävimme ystäviemme kanssa tiistaina Neue Regensburgerhüttellä ja meno oli samaa sään ja maisemien ilotulitusta mitä täällä on nyt riittänyt kohta kolmen viikon ajan. Teimme hienon patikkareissun, jolle tuli matkaa yli 13 km ja korkeusmetrejä noin 1200m. Loma jatkuu mukavissa merkeissä!

Näillä mennään!