19.2.2011

Rillit huurussa


Aamupalapöydästä voi katsella Andamaanienmerelle.
Se on tuo vesistö uima-altaiden takana.


Aamupalalta ei tarvi poistua nälkäisenä

Tänään on otettu rennommin liikunnan kannalta, sillä Personal Trainer myönsi välipäivän pitkistä rantakävelyistä ja kuntoilusta. Tosin sillä ehdolla, että käydään museossa vaikkakin surullisessa sellaisessa, koska aamulla suuntasimme Khao Lakin Tsunami-museoon. Tämä alue tuhoutui täysin tsunamissa vuonna 2004 ja kuvat ja videot katastrofin jälkeen on karua katseltavaa.

Poliisivene 813 on jätetty tsunamin muistomerkiksi museon lähettyville.
Vesi kuljetti tuon suuren laivan mantereelle 2 kilometrin päähän meren rannasta.



Valokuva hotellimme kohdalta tsunamin jälkeen
Päivemmällä vätkyteltiin sitten ihan vaan rantakävelylle tavoitteena löytää mukava paikka auringonottoon ja ruokailuun. Löytyihän niitä vaikka kuinka ja yhteen sitten hinasimme itsemme muutamaksi tunniksi nauttimaan aivan upeasta ja kuumasta päivästä.


Tuon nyt ymmärtää tyhmempikin.


Lekotellessa napattu foto. Turku kuulemma -24.
Khao Lak 60 astetta lämpimämpää.
Mutta on se vaan lottovoitto syntyä Suomeen.


Kaverimme Iso M on opettanut kuvaamaan reissussa syödyt ruoka-annokset.
Tällä kertaa filmiä paloi Spicy Seafood-salaattiin. Oli muuten perhanan hyvää.

Lomalaisella on lomalaisen murheet. Ilmastoidusta huoneesta ulos tropiikin kuumuuteen ja kosteuteen astuttaessa rillit vetää ihan täysin huuruun moneksi minuutiksi. Onneksi katse on sitten kirkastunut päivän mittaan ainakin tähän saakka.


Siitä sitten vaan paljasta jalkaa toisen eteen ja takaisin kohti hotellia ja arkisia murheita.
Minnehän kiiruhtaisi illalla syömään? Ja menisikö illalla baariin katsomaan Bundesliigan matsia Dortmund-St.Pauli?



18.2.2011

Ouh aurinkoinen...= O Sole Mio


Hotellialueemme laguunivirityksiä
Eilisen pienet auringon säälimättömät täsmäiskut olivat vastoin toiveitamme vielä aamulla jäljellä. Aika vaikea on käsittää, miten aurinko meidät noin salakavalasti saalisti, mutta kokemuksen ja varovaisuuden yhdistelmästä huolimatta hieman epäonnistuimme. Pienet punaiset viipaleet ihosta piti piilottaa kun taas suunnistimme rantakävelylle. Onko lomalaisen suurempi ongelma se että ihosta on 1% vähän auringon polttama vai se, että 99% on ihan olminvalkoista? Jostain palmunlehvien välistä tuo säälimätön mollukka vain porasi ihoon arvaamatta liikaa säteilyä. Vaikka kuinka luulimme olevamme varjossa. Varovaisena pitää näemmä olla, edelleen.
Laskuvesi paljastaa kauniit kalliot

Aamu alkoi jo ennen seitsemää, jolloin kävimme aamu-uinnilla. Altaan vesi oli kuin linnunmaitoa ja varmaan joku avantouinninystävä olisi saanut ikävän yllätyksen. Aamiaisen jälkeen suunnistimme taas kävelylle rantaa pitkin. Nyt vesi oli aika korkealla ja tultuamme n. 40 minuutin kävelyn jälkeen eilen mainitulle "förille" ei huvittanut kahlata joen poikki sillä virta oli kova ja todennäköisesti olisi mennyt uimiseksi.

Kävelimme hieman eilistä kääntöpaikkaamme edemmäksi ja siellä vastaan tuli vieläkin leveämpi joki tai laguunin suu. Käännyimme ja palasimme hotellille takaisin. Rantakävelyä tuli parisen tuntia. Aikaan tosin sisältyi pieni tinkaussessio rantakauppiaiden kanssa. J osti perinteiset rannekorut, jotka jokaisella thai-matkaajalla tulee olla.

Rantakaupustelijoita täällä on todella vähän. Meidän hotellimme rannalla ei ole näkynyt yhtään ja kävelyreitillämme pitkin rantaa on heitä ollut vain muutama. Muutenkin kylällä saa kävellä ihan rauhassa tyrkyttäjiltä. Samuilla ärsytti kättelemään tuppaavat räätälit ja kaiken maailman sisäänheittäjät. Täällä saa kulkea illalla ihan rauhassa.

Rantakävelyjen jälkeen otimme taas kunnon hiki-irroituksen hotlan salilla.


Suokävelyn tyylinäyte

Vatsalihaksia muistutellaan olemassaolosta


Parvekekaffet, torakkamyrkky ja scrabble


Paikallinen hyvinvoiva kerjäläinen

17.2.2011

Takuuvarmaa Thaimaata


Ensimmäisen aamupäivän kävelymme maisemia

Ensimmäinen täysi lomapäivä täällä alkaa olla takana. Istuskellaan parvekkeella kahvilla ja samalla nautitaan hienon päivän päätteksi lasilliset paikallista torakkamyrkkyä (jotain rommia). Tämä on sellainen loma, että ei hirveästi ole kerrottavaa kaikesta erilaisesta tekemisestä, mutta ei täällä ihan aurinkopedeissäkään vaan makailla. Tänään lähdettiin tutustumaan rantaan ja lähialueeseen ja tallusteltiin tunti rantsua yhteen suuntaan ja toinen tunti takaisin. Kuumaa, mutta mukavaa puuhaa.


Rannoilla ei ollut ruuhkaa


Turussa Föri on jäässä vielä puoli vuotta, mutta täällä lautta pelaa lihasvoimalla


Itävallasta niin kovin tuttu Steinmann

Pari tuntia siinä siis tuhraantui ja sen jälkeen mentiin hotellimme kuntosalille. Ihan oikeasti, täällä on sellainen ja eka kertaa reissuillamme se on nimensä mukainen! Pari juoksumattoa, kuntopyörä, sellainen stepperihässäkkä, jonka nimeä en tiedä ja erilaisia lihaskuntolaitteita lomalaiselle riittävästi. Käsipainojakin joku on jaksanut sinne raahata narukäsien puristeltavaksi.


Förin jälkeen ruuhka rannalla vähän lisääntyi

Treenin jälkeen oli kiva tallustella shortseissa ja avojaloin beachia pitkin läheiseen rantabaariin syömään hyvät thaikkukeitot. Ekat lomapäivät on tarjonnut juuri sitä mitä on haettu. Takuuvarmaa lämpöä ja aurinkoa, hienoja rantoja ja maistuvaa ruokaa, joka ei ole hinnan kiroissa. Täällähän nämä annokset maksaa pari kolme euroa, joten maksaminenkaan ei aiheuta hampaitten kiristelyä.


J:n keitto iltapäivällä. Kanaa kookoskermachilikastikkeessa.

Summa summarum, aivan mainiosti tässä pyyhkii ja pitänee alkaa valmistautua lähtemään kylälle illalliselle. Vuonna 1997 oltiin Thaimaassa ekaa kertaa ja ensimmäisenä iltana lähdin syömään farkut jalassa. Neljän metrin kävelyn jälkeen totesin, että housuvalinta oli väärä ja sen jälkeen täällä on iltaisinkin liikuttu t-paidassa ja shortseissa. Varmaan sama kuin Suomessakin tällä hetkellä.

16.2.2011

Mikä on muuttunut?

Tiistai-iltapäivän näkymä työpaikan ikkunasta


No, oliskohan kaikki. Näin sitä singahdettiin singha-maahan. Paukkupakkasista oli vain kymmenen tunnin lennähdys itään ja näkymät ikkunasta muuttuivat. TUI:n lento toimi moitteettomasti ja keskiviikkona klo 14 paikallista aikaa olimme Phuketin kentällä. Vielä tässä samoilla silmillä lähes mennään ja laitan vain kokeeksi pari kuvaa, että tulee yhteys testatuksi. Välillä yhteys katkeaakin, joten peukut ylös. Perusteellisempia stooreja tulee sitten myöhemmin.


Ja tämä näkyy kahden metrin päästä parvekkeemme ulkopuolella nyt

Huoneessamme riittää tilaa. Neliöitä on arviolta n. 40.


Rantapyyhkeet odottavat


Eiköhän täällä pari viikkoa kulu
.

5.2.2011

Blogin tuunausta ja uuden kauden alkutunnelmia

Kukkanen vaikkapa Ruuneperille tai sitten blogin uudistuneelle ulkoasulle

Tänään on täydellinen jalankulkukeli. Nimittäin blogin tuunaamiseen. Ulkona saa todella olla tarkkana, ettei tule otettua perstuntumaa maankamaraan. Viime päivien vesi- ja räntäsateet ovat tiivistämeet hanget ja upottaneet hiekoitushiekat jään uumeniin.

Blogi onkin saanut olla alkuperäisessä muotoilussaan koko bloggerissa oloaikansa. Miltäpä uusi ulkoasu nyt vaikuttaa lukijan silmään? Antakaa kommenttia, jos jotain pitää säätää mieleisemmäksi. Tekstin väriä tai kokoa esimerkiksi.
Sivupalkista löytyy nyt myös kommentointiohjeet niille, jotka ovat harmitelleet ettei viestiä saa läpi. Sivujen näyttölaskuri näyttää olevan niin kranttu, että näkyy ainakin toistaiseksi vain Google Chrome -selaimella, Mozilla ja Explorer ei näytä sitä. Niin, ja tervetuloa Tiina, uusi lukijamme!

Vuosi sitten blogin tekeminen jo orasti mielessä, mutta varsinaisesti täysi tykitys alkoi kesän Alppireissusta. Seitsemän viikon ajan tuli päivitykset vissiin paria päivää lukuun ottamatta joka päivältä.

Vuosi sitten hellettä "helpotti" Langkawin rantatyrskyt

Janoa sammutettiin Petronas-torneja ihaillen Kuala Lumpurissa

Seuraava reissuhan onkin jo tuossa ihan ovella. Thaimaan Khao Lak kutsuu lämpöönsä. Aikamme suunnittelimme omatoimista lomailua esim. Singaporessa ja siitä olisi jatkettu jonnekin rantakohteeseen. Rajoituksena oli taas sama ongelma eli loman ajoittaminen ainakin osittain Janen lomaan. Lennot eivät ihan ylihalpoja olleet ja varsinkin matkustusaika Keski-Euroopan vaihtoineen olisi tullut todella pitkäksi. Päädyimme sitten pakettimatkaan ja miellyttävänä bonuksena lennämme suoralla lennolla Phuketin kentälle - ilman Ahmadabadin välilaskua. Tähän tarjoaa TUI:n lennot mahdollisuuden laajarunkokoneellaan.
Phuketin kentältä on hotelliimme n. 90 km

Khao Lak sijaitsee Phuketin kentältä pohjoiseen n. 80 km:n päässä. Se on laaja aluea, sillä rantaviivaa on toistakymmentä kilometriä ja hotelleja on ripoteltu pitkin matkaa. Osa hotelleista on rauhallisilla rannoilla, joissa saa todella vetäytyä retriittiin. Tarkoittaa varmaan myös sitä, että jos haluaa jonnekin muualle lähteä illallisella, on otettava taksi tai syötävä hotellilla.
Hotellimme iltavalaistuksessaan (kuva Finnmatkat)

Käsittääksemme hotellimme Khao Lak Laguna sijaitsee Nang Thong -rannalla ja jonkunlaisen kylän lähistöllä. Muovituolipaikoista odotamme saavamme ahh tuota niin ihanaa thaisapuskaa. Lisäksi toivomme sään suosivan meitä ja varsinkin pitkiä rantakävelyjä odotamme hartaasti.
Allasalue (kuva Finnmatkat)

Meduusat ovat yleistyneet. Niihin ei olisi niin väliksi törmätä

Tsunami kohtasi Thaimaata pahiten juuri Khao Lakissa. Kaikki hotellit on rakennettu uudelleen ja varmaankin lisää tullut tuhoutuneille paikallisasukkaiden alueille.

Blogia rustataan, jos nettiyhteys on kohtalainen. Sellainen kuitenkin ennakkotietojen mukaan hotellissamme pitäisi olla.

2.1.2011

Patikkavuosi 2011 avattu!



Ja tuosta lähdettiin laskeutumaan. Sinivihreä Välimeri,
huikeat näkymät Aurinkorannikkoa molempiin suuntiin.

Ei nyt ihan pollautettu itkua, mutta olipa upeat maisemat!

Ja millä tavalla! Ihan upealla vaelluksella täällä Aurinkorannikolla. Jos tämä on osviittana tuleville vaelluksille niin Jaaskareilla on tiedossa hienoja vaelluksia vuodelle 2011. Lähdettiin klo 9.30 bussilla Benalmadenaan ja siellä oli Jaaskarien ohjelmassa Pentti Korpelan vaellusoppaan reitti numero 26. Kyseinen reitti on Korpelan mukaan vaativa ja pituudeltaan 10,5 km ja nousua tulee 800 metriä ja laskua 700 metriä. Ja kyllä reitti olikin ihan vaativa vielä talviunessa oleville jaloille. Etenkin tosi jyrkkä laskeutuminen erittäin kivisellä polulla vaati kylmää päätä ja varmoja jalkoja, mutta niitähän täältä löytyy.

Tässä on jo polku löytynyt ja K katselee maisemia Torren suuntaan

Eipä ole aiemmin tullut mieleen, että gps-paikannin olisi tarpeen. Korpelan oppaassa nimittäin ei ole kunnon karttoja, joita ollaan totuttu käyttämään. Sen sijaan reitin selostus on paikoin pikkutarkkaa, mutta jos maastossa tilanne on muuttunut (esim. kyltti on kaatunut tai maalausta ei näy), ollaan ihmeissämme. Oppaassa on kyllä paikantamiseen tarvittavat koordinaatit, mutta meillä ei ole laitetta. Totean vain, että hyvä kartta olisi aivan välttämätön. Sellaista ei nyt tullut hankituksi, kun reitit tuntuivat oppaan perusteella olevan selkeät.


Korpelan Pentin reittiopas, J ja Torremolinos


Täällä on kiviset reitit.
Tänään olisi sään puolesta tarjennut shortseilla,
mutta piikikkäät kasvit vaatii pitkälahkeiset housut.



Jyrkkä louhikkorinne


Siellähän se Benalmadena taas häämöttää

Löydettiin kuitenkin polulle ja kuljettiin pitkin rotkolaakson reunaa, jossa toisella puolella oli jyrkkä pudotus. Nousimme korkeimmalle kohdalle 925m, josta saatiin huikeat panoraamat koko Costa del Solille ja näkymät aina Gibraltarille saakka. Laskeutuminen vuoren sivustaa oli hienoa maisemaa Mijasin ja Fuengirolan suuntaan.


Mijaksen kaunis kylä. Ollaan tehty täällä 2,5 vaellusta
ja se 0,5 tehtiin tuossa Mijaksen kylän takana olevalla vuorella.

J ja Fuengirola taustalla. On ollut sen verran kiire, että ei ole ehditty käydä Fuengirolassa, mutta näkihän sen tästäkin. Näkyi muuten Gibraltar ja Afrikkakin, mutta ei tainnut kuvaan tulla.


Onnistuneen patikan päätteeksi Jaaskarit aina palkitsevat itsensä.
Tällä kertaa hiljennyimme kuvassa keskellä näkyvässä valkoisessa Tiibetiläisessä temppelissä, joka sijaitsee Benalmadenassa.

Korpelan mukaan reitillä on Aurinkorannikon parhaimpia maisemapaikkoja ja täytyy todeta, että hän on varmasti oikeassa. Upea patikkareissu ja ilma suosi meitä viimeisen päälle. Näpättiin parit kuvat ja niitäpä tuossa ohessa. Yksi puute täällä on patikkareiteillä eli ne on huonosti merkittyjä. Ainakin nämä 2,5. K menee huomenna kunnantalolle myymään itsensä ensi talveksi tänne "maalitörppömieheksi" ja kävelee reitit läpi punakeltainen maalitörppö mukanaan ja sutii merkkejä kiviin. On sitä tässä maailmassa pirun paljon turhempiakin hommia.


Reissu päättyi kotipihallemme ja klubin terassille.
Ihmisten takana näkyvä alakerroksen asunto on lomakotimme.


Huomio vielä! Uutisia: Espanjan pössyttelijät ovat ihmeissään. Tupakointikielto ravintoloissa ja julkisissa tiloissa astui eilen voimaan. Täällä on kova homma poistaa noita kylttejä, joissa mainostetaan että tässä paikassa "saa polttaa".

Kuvavastaava valittelee, että ei ehtinyt rajata kuvia ja tehdä niitä vielä nautittavammaksi. On tämä bloggaustouhu täällä vähän hankalanpuoleista.

1.1.2011

Hyvää uutta vuotta!

Päiväkävely Torresta PenanVadelmaan (Benalmadenaan) johdatti meidät viimein paikkaan, josta löytyy WiFi. Tässäpä blogin runsaalle lukijakunnalle uudenvuoden tunnelmia näiltä seuduilta. Uuden vuoden uudet päätökset jäi tekemättä, mutta päätimme jatkaa vanhalla hyväksi todetulla linjalla. Minimoi työn tekemiseen käytetty aika ja käytä se nautiskeluun ja matkusteluun. Sillä sitä pitäisi ihimisen pärjätä.


Tällainen näkymä aukeaa asuntomme parvekkeelta


Taloyhtiön joulukuusi


Malagassa käytiin uudelleen illalla ihmettelemässä jouluvaloja.
Kuvassa joulukuusi, jossa ei ole ensimmäistäkään neulasta.


Andalusialainen hevonen


Andalusialainen sika poikineen


Malagan jouluvaloja.
Täällä on vissiin sähkö tai itse valot jonkin verran halvempia kuin Suomessa


Malagan kävelykatu Larios. Sielläkin oli valot.


Sivukadulla valaistus oli jo perin vaatimatonta


Siinä on sitten Malagan vanhin viinibaari Antigua Casa Guardia.
Ovikin oli kutsuvasti auki.


No hyvä on. Käytiin sisällä, mutta vaan kuvaamassa 21 viinitynnyriä.
Tarjoilijat näkyi merkkaavan hinnan liidulla tiskin pintaan asiakkaan eteen.
Huomasin, että viinilasillisesta joutui kärsimään toista euroa.

Muikeita näkyi olevan asiakkaiden suut.