Lienz, Innichen ja Haunoldköpfl

Alamäkeen pyöräillessä oli aikaa pysähtyä poseeraamaan kuvaajalle

Kahden kovan patikkapäivän jälkeen on pitänyt taas vähän rytmittää tätä olemista täällä ja vuorossa on ollut rauhallisempaa ohjelmaa. Tiistaina otimme polkupyörät allemme ja lähdimme käymään pyöräreissulla Itävallan puolella Lienzin kaupungissa. Tästä on matkaa Lienziin 44 kilometriä, mutta Lienz sijaitsee 500 metriä alempana kuin Innichen, joten reissu oli helppo. Etenkin kun luovutimme pyörät vielä Lienzissä palautuspisteeseen ja palasimme kotiin junalla. Turisti-infossa reittiä luonnehditaan helpoksi ja kauniiksi ja molemmat tiedot pitivät paikkansa. Alamäkeen kaunista Pustertalia ja reitin varrella ehkä kymmenkunta toinen toistaan idyllisempää pikkukylää. Turkoosiin vivahtava Drau-joki virtasi vuolaana pyörätien vieressä ja päivä oli kaunis.

Tällaisia kyliä oli reitin varrella

Lienzer Dolomiten ja Drau-joki, joka yhtyy 700km päässä Tonavaan

Lienzin keskustassa

Reitin helppous näkyi siinä, että porukkaa oli pyöräilemassä todella paljon. Ihan pienet lapsetkin olivat pyörillään liikkeellä vanhempiensa valvonnassa. Paluumatkalla juna oli aivan täynnä eikä kaikille ollut istumapaikkoja ja junia kulkee tuolla välillä tiuhaan. Tuumailimme, että emme haluaisi olla tällä reitillä sesonkiaikaan, kun nyt hiljaisena aikanakin väkeä riitti noin paljon.

Innichenin kirkon kuvaa on varmasti monessa
paikassa odotettu kuumeisesti. Siinä se on!

Täällä Innichenissä näkyy hyvin, että kesä etenee ja ilmeisesti ihmiset ovat yhä enemmän lomalla. Pari viikkoa sitten kylän raitti oli hyvinkin hiljainen, mutta nyt on päivisin jo aika vilkasta. Vaan tuskin tähän pikkukylään nyt mitään karnevaalimeininkiä kuitenkaan syntyy. Mukavan rauhallista edelleen.

Tällaisia pikkukujia täällä on

Eilen käväisimme Haunoldköpflillä

Eiliselle oli luvattu kaunista aamua, mutta sadetta iltapäivästä alkaen. Tämän vuoksi päätimme lähteä liikkeelle jo varhain ja käväistä kotivuorellamme Haunoldilla kohteessa nimeltä Haunoldköpfl. Se on jonkinlainen näköalanyppylä ja hyvät näkymäthän sieltä olikin. Haunoldköpfl on tasan 1km korkeammalla kuin kylämme ja nousimme sinne kyllä aika reipaalla tempolla, kun tiedossa oli sadetta iltapäiväksi ja halusimme välttää sen. Juuri tuolla asenteellahan sitä kannattaa vuorelle lähteä. No, hyvin meni kuitenkin. Nousu kesti 2 tuntia, ruokailimme ylhäällä ja nautimme maisemista. Emmekä kastuneet. Tänään ja huomenna perjantaina huilataan ja sen jälkeen tänne on luvattu upeita ilmoja, joten oikein kunnon patikkapoluille palataan viikonloppuna.

Reppu ja reissumies.
Siellä kaukana ne siintää taas: Die Drei Zinne.

K tiirailee kotikylään.
"Jane, Haunoldhüttellä on hanassa Forstia ja Jorahüttellä Gösseriä.
Päätetään patikkamme Jorahüttelle, jooko?"

Mut mitä reppu sisältää?
Kuvaan pöllähtänyt naakka nimeltään Horst
oli satunnainen tuttavuus eikä kuulu porukkaamme vakituisesti.

Niin, repuissa kulkee päivittäin mukana 2 x 1,5l vesipulloa, 1l keittoa termoksessa, sämpylöitä (RUNSAASTI täytteitä), banaaneja, suklaata, puhelimet, leatherman, ensiaputarvikkeet, kiikari, kamera, vaihto- ja sadevaatteita, hanskat, istuinalusta, aurinkolasit, särkylääkkeitä, kyypakkaus ja kartat. Niin ja kuulemma vielä huulipuna. Terveisiä Paulille! Joka tapauksessa muutaman kilon kantamus on molemmilla selässään, jotta nousut eivät tunnu liian kevyiltä.

Tätä se oli sitten illalla.
Otos näpättiin parvekkeeltamme.