Kapkaupunki

 Bloubergstrandilta on hienot näkymät Pöytävuorelle ja satoja leijasurffareita

Kolmen viikon lomalla viimeinen viikko on harvoin se hauskin eikä niin ole ollut nytkään. Kaikki on hyvin ja lomailun puitteet ovat olleet enemmän kuin kunnossa, mutta pientä melankoliaa puskee pintaan aina välillä, jos pysähtyy miettimään missä vaiheessa lomaa mennään.

Olemme viettäneet viimeistä lomaviikkoa Kapkaupungin kupeessa Camps Bayssa. Tämä on mukava rantakohde pienen matkan päässä itse kaupungista ja muutaman kerran olemme kävelleet täältä keskustaan vajaassa parissa tunnissa.

 Camps Bay

Kolmen viikon aikana on tullut autoiltua vajaa 2500km täällä Western Capen ja Eastern Capen alueella. Se on enemmän kuin K ajaa kotona vuodessa. Viikkojen aikana olemme alkaneet fanittaa Etelä-Afrikkaa entistä enemmän. Tämä on mahtavan monipuolinen lomakohde. Aurinkoa ja valoa riittää, silti kostean kuumaa läkähdyttävää hellettä ei kuitenkaan esim. Thaimaan malliin koe. Hyvän ruuan ja viinin ystävä on täällä paratiisissa. Ja mekin vain satunnaisesti asiaan vihkiytyneet nautimme täysillä! Tämän reissuun uutuus ja kohokohta olivat eläimet. Niitä oli mukava bongailla parissakin paikassa.

 Patikoimme Pöytävuorelle edestakaisin

Käymämme ruokapaikat tarjoavat upeat menut, mutta pukeutumiskoodi on silti erittäin casual. Tarkoittaa miehellä esim. bermudashortsit ja siisti paita. Garden route -maisemareitti on kaunis. Pitkin matkaa olisi vaikka kuinka paljon ihania kohteita. Varsinkin valaiden tullessa tänne syys-marraskuussa olisi herkullista tähystää esim. Hermanuksessa noita merten jättiläisiä. Oma bonus on siinäkin, että aikavyöhyke on sama kuin Suomessa. Hintataso on edelleen suomalaiselle kohtuullinen.

Kapkaupunki Pöytävuorelta

Entä Etelä-Afrikka ja turvallisuus? Sama kuin missä tahansa. Maalaisjärjellä pärjää ja loppu on kiinni tuurista. Autoillessa näkyy paikoin laajat alueet townshippejä, paikallisia faveloja. Siellä asutaan karuissa oloissa. Aaltopellistä kyhätyt hökkelit seisovat vieri vieressä ja alueen reunamat ovat kaatopaikkoja. Jätehuoltoa ei kai juuri monin paikoin siellä ole. Muutamat paikalliset valkoiset, joiden kanssa juttelimme, tuumasivat että oikeastaan tämähän ei ole varsinaista Afrikkaa. Heidän käsityksensä mukaan tämä voisi olla vaikkapa joku osa Amerikkaa tai ehkäpä Australiaa. Townshipissä asustavan mielestä asia ei ehkä ole niin.

 Waterfront Kapkaupunki

Kuvauspaikoilla saa monesti seurata suoranaista showta ja

 onpa homma mennyt joskus joillakin ihan riitelyksikin kuvausvuoroista

Mutta palvelukulttuuri on korkea. Joka paikassa olemme saaneet hyvää palvelua. Ilonaihe on esimerkiksi auton tankkaaminen. Henkilökunta kilpailee saadakseen sinut omalle mittarilleen ja ikkunoita pestään koko tankkaamisen ajan antaumuksella. Itse ei tarvitse kuin avata tankin luukku sekä ikkuna maksamista varten.

 Chapman's Peak on hieno maisemareitti ajettavaksi

Viihtyisä Simon's Town ja pingviinit ovat hyvä retkikohde

Etelä-Afrikka, numero 1

Plettenberg Bay

 Robberg Nature Reserve on mukava patikkakohde ja reittejä löytyy moneen makuun

Loma jatkuu Plettenberg Bayssa, jossa vietimme viime talvenakin muutaman päivän. Tässä on tullut parin loman aikana sellainen tunne, että se on aika lailla sama mistä rantakohteesta täällä Etelä-Afrikan eteläkärjessä majoituksen valitsee, sillä takuuvarmaa laatua tuntuu olevan tarjolla. Kauniita maisemia, hienoja rantoja, tyylikkäitä hyvätasoisia ravintoloita ja edullista ruokaa. Tästä eteläkärjestä ei ensimmäisenä tule mieleen Afrikka muuten kuin safarilla nähtävistä upeista villieläimistä.

 Yksi nähtävyys Robbergilla ovat hylkeet. Jossakin esitteessä todetiin, että

 "hyvällä onnella voit nähdä valkohain nappaavan hylkeen".

 Jäimme miettimään, että kenen näkökulmasta tuo oli kirjoitettu?

Perjantaina hikoilimme hiukan reissun aikana hankittua matkapöhöä vähemmäksi patikoimalla Robbergin luonnonpuistossa. Kuljimme pisimmän reitin, joka on noin 10 km. Reiteistä kaksi muuta vaihtoehtoa ovat lyhyempiä. Meillä meni matkaan aikaa kolmisen tuntia, kun reitti oli paikoin hidaskulkuinen etenkin, kun mukana ei ole patikkakenkiä vaan liukastelimme mm. kivikoissa lenkkareilla.

 Meidän mielestämme Robberg Trail on maisemiltaan aivan vertailukelpoinen Havaijin Kauain saaren Kalalau Trailiin, jota pidetään yhtenä maailman kauneimmista

 Mainio Aquavit Guesthouse järjesti lauantaina winetastingin for returning guests. Meidän lisäksi paikalla oli kolme brittipariskuntaa ja tietysti isäntäpariskunta. Täällä on puitteet kohdallaan.

Addon kansallispuisto oli sen verran mukava kokemus meille, että varasimme sunnuntaille  safariajelun Plettenberg Game Reservestä, joka on noin 2200 hehtaarin kokoinen luonnonpuistoalue 20 minuutin ajomatkan päässä Plettenbergistä. Alueella ei saa ajaa omalla ajoneuvolla vaan jeepissä matkataan oppaan johdolla eläimiä bongailemassa. Alueella ei kuitenkaan ollut "jeepiruuhkaa" ja käsityksemme mukaan luonnonpuisto ja safaritoiminta siellä on ainakin vielä aika pienimuotoista. Kaksi ja puoli tuntia kestänyt tapahtuma oli mukava kokemus ja näimme ekaa kertaa luonnossa leijonia, kirahveja, sarvikuonoja ja virtahepoja. Ei niitä Turussa tule kadulla vastaan.

 Oppaan mukaan virtahepo on Afrikan vaarallisin eläin.

Seuraavaksi siirrymme Etelä-Afrikan viinialueen sydänmaille Franschhoekiin viininmaistelun pariin. Ei sekään ihan kurjaa hommaa ole vaikka emme itseämme ihan suoranaisesti suurten viinigurujen tai viinitietäjien joukkoon laskekaan. Usein riittää se, että on pirunmoinen into yrittää?

Afrikan hyeenakoira ei ole mikään mukava sohvakaveri

 Safarijutut päättyvät tällä kertaa tähän ja palaamme asiaan viinialueelta

Surffaajien Jeffreys Bay ja matka Pletteen

 Jeffreys Bayn hotellihuoneessamme olimme kirjaimellisesti rannalla

Tämähän alkaa tuntua lomalta! Addon luonnonsuojelualueella vietettyjen päivien jälkeen oli ihana jättää auto hetkeksi parkkiin ja keskittyä valtameren aaltojen kohinaan. Jeffreys Bay on saanut nimensä parisataa vuotta sitten paikalle saapuneen kauppiaan mukaan. Tiettävästi hän oli ensimmäinen valkoinen, joka asettui sinne. Hippiaikojen siivittämänä paikan poikkeuksellisen hienot surffausaallot nousivat maailmankuuluiksi.

 Köyhien townshipit ovat Etelä-Afrikan synkempi puoli

CNN on rankannut matkailusivuillaan Jeffereys Bayn maailman toiseksi parhaaksi surffauspaikaksi Havaijin Oahulla sijaitsevan Pipelinen jälkeen. Tämän pallonpuoliskon talven aikana aallot ovat parhaimmillaan ja heinäkuussa koko maailman surffikansa kerääntyy juuri hotellimme African Perfectionin edustalle seuraamaan ammattilaissurffareitten taitoja. Supertubes on tuon ranta-alueen nimi.

Hotellimme kohdalla australialainen Mick Fanning joutui hain hyökkäyksen kohteeksi vuonna 2015 tapahtuneissa kisoissa. Mies oli odottamassa sopivaa aaltoa, kun hai hyökkäsi. Tintattuaan haita kuonoon hän sai käännettyä laudan itsensä ja hain väliin ja hai häipyi siksi aikaa, että kilpailun turvahenkilöstö sai surffarin nostettua vesiskootterin päälle. Katso tallenne tästä. Porukassa on aina kavereita, joilla on ainakin puheissaan suuremmat teot ja saavutukset kuin muilla, mutta haluamme olla kuulemassa, jos joku laittaa tuosta paremmaksi. Ihan normikaverilla saattaisi tuossa tilanteessa olla uikkareiden persus ruskeana.

Delfiineitä oli kiva katsella hotellihuoneen parvekkeelta

Jeffreys Bayn anti meille oli jylhän hieno meri, mahtava hotellihuone sekä hyvät ruokapaikat. Rantaa riitti käveltäväksi ja delfiiniparvit uivat edestakaisin rannan suuntaisesti. Hotellimme kohdalla rannassa oli kallioiden muodostamia altaita, joissa saattoi pulahtaa. Varsinainen paraatiranta Dolphin Beach oli kylän keskustassa. Upeita laguuneita ja flamingojen kansoittamia kosteikkoja oli molemmilla puolilla kaupunkia.

 Auringonnousu ennen kello kuutta

Matkalla Jeffreys Baysta Plettenbergiin St Francis Bay

Itse Jeffreys Bay ei ollut erityisen kuvauksellinen, mutta jos on surffaaja tai wannabesurffaaja, löytää varmasti lukuisista outlet-myymälöistä Billabongin tai Rip Curlin vaatteita edullisesti.

 Tsitsikamma Storms River Bridgen näkymä

Hotellin henkilökunta suositteli ruokapaikkoja, jotka kävimme kaikki testaamassa. Emmekä pettyneet kertaakaan. Ja näkyiväthän ne olevan kärjessä myös Tripadvisor-rankingissa. Olemme todellakin päässeet Etelä-Afrikan lomailun makuun myös ruokailun suhteen. Vaikka randin kurssi euron suhteen on vähän vahvistunutkin viime aikoina niin täällä herkuttelee edelleen todella edullisesti. Viikko täällä on vahvistanut ajatustamme siitä, että Etelä-Afrikka on käymistämme talvilomakohteista selkeä numero yksi.

Tuna Carpaccio

 Strutsin filettä

 Springbokkia eli hyppyantilooppia, mutta fileenä lautasella rauhallista