1.3.2015

Breach!

 Perjantaina matkalla Kaena Pointille

Meillä on lomamme Oahun toisella osuudella käytössä vuokra-auto ja tarkoitus on kiertää saarta eikä pyöriä pelkästään Honolulun rannoilla. Ilmat ovat muuttuneet täällä hiukan epävakaisempaan suuntaan etenkin saaren muilla rannikoilla kuin Waikikilla ja Honolulun seudulla. Parina päivänä olemme muuttaneet ajosuunnitelmaamme, kun tiedossa on ollut, että North Shore ja Windward Shore ovat olleet sateisia. Olemme kurvailleet takaisin Honoluluun chillailemaan eikä sekään kaikista maailman hommista kurjinta ole.

 Tästä lähtee Kaena Point Trail. 5 km per suunta tasamaata.


Perjantaina kävimme patikoimassa Oahun saaren yhdessä etäisimässä kolkassa Kaena Pointissa. Ajomatkaa Kaena Point State Parkiin tuli reilu tunti. Ajoimme kohteeseen pohjoisrannikon Haleiwan kaupungin kautta, koska toinen reitti on matkaoppaiden ja hotellimme henkilökunnan mukaan "run down" -aluetta ja etenkin kirjat varoittelevat kohonneesta automurtomahdollisuudesta. Tarkoitus oli jatkaa Kaena Pointin jälkeen pitkin North Shorea, mutta taivas oli harmaan sateinen ja palasimme aurinkoiseen Honoluluun.

 Kohti saaren kaakkoiskolkkaa lintujensuojelualueella.

 Muusta rannikosta poiketen Kaena Pointissa oli täysin aurinkoista

Vuorovesialtaissa pulahtaminen voi olla hauskaa, jos jalkapohjat kestävät rosoiset kivet.

2 kertaa Hawaiian Monk Seal eli havaijinhylje. Uhanalainen laji, mutta sen verran verkkainen liikkeissään ainakin huilatessaan, että huonompikin kuvaaja onnistuu!

"Albatrossi, joka lepäämättä liitää" Kaena Pointilla on lintujen suojelualue
 ja siellä on mm. albatrossien pesimispaikkoja.

Lauantaina taas oli tarkoitus ajella saaren etelärannikon reitti, mutta käännyimme takaisin Waimanolon fishtacojen jälkeen, kun rannikolle oli annettu jopa myrskyvaroitus. Ajellaan sateessa sitten taas kotona.

 Eihän sitä tarvi sateeseen ajella, kun toisella rannalla paistaa.
 Onko pakko jos ei taho? Tuonne suuntaan ei sitten enää jatkettu.

 Lauantaina kävimme mm. Makapuu Pointilla.
 Ilma oli harmaampi kuin aiemmin matkallamme.

Täälläkin löytyy merivesialtaita.

Kuvassa suurimman vuoren Koko Head Craterin päälle kävelimme vuosi sitten

 Poikkesimme palatessa vielä Makapuu Pointille. Parkkipaikalta huipulle on noin puolen tunnin kävelymatka ja kohde on erittäin suosittu. Makapuu Pointin reitillä näimme tähän astisen reissumme hienoimman valasshown! Taisivat valaanveijarit olla viikonloppufiiliksissä, sillä parikymmentä hyppyä näimme merellä.

 Usein valasbongarit havahtuvat tähän, kun itse objekti on jo
 laskeutunut takaisin meren syvyyksiin ja vain vaahtopäät ovat näkyvillä. Lisäksi näkyy paljon puhalluksia ja vettä roiskuttavia evien läpsäytyksiä ja tietysti valaiden selkiä.

Muistat ehkä, että reissumme alkuvaiheessa valokuvaajallemme luvattiin Budweiser, jos hän saa napattua valokuvan hyppäävästä ryhävalaasta. Ei muuten ole maailman helpoin homma vanhalla Sony-pokkarilla, kun vakavasti otettavat valasbongarit vieressä jyräävät todella raskalla kalustolla ja pitkillä putkilla! Käsi Raamatulla voimme kuitenkin sanoa, että yritetty on! Sanonta "ikuinen optimisti" on saanut täällä uuden sisällön ja se on suomalainen turisti, joka yrittää rannalta napata pokkarilla valokuvan merellä hyppäävästä ryhävalaasta!

Sitten se napsahti meidänkin pokkariimme yli kahden
 viikon kyttämisen jälkeen!! BREACH!
 Kuva on otettu käsivaralta monen sadan metrin päästä.

Tästä paikasta em. kuva napattiin. Nyt kädet lepäävät puolen tunnin käsivaralta 
tähtäämisen jälkeen. Oikeiden valasbongareiden "raskassarja"
  pitkine putkineen on rajattu kuvan ulkopuolelle tekijänoikeussyistä.


4 kommenttia:

Elina / Vaihda vapaalle kirjoitti...

Haha :D Tiedän tuon tunteen, kun yrittää käsivaralta saada kuvaa valaasta, jonka liikkeitä on aivan mahdoton ennustaa. Hienoa, että onnistuitte!

En muuten uskoisi, että teidän kuvat on otettu 'vanhalla Sonyn pokkarilla', kun nämä on tosi hienoja kuvia! Tykkään erityisesti väreistä. :)

Jaaskarit kirjoitti...

Tulipahan aika monen päivän kyttäyksen jälkeen painettua laukaisijaa oikeaan aikaan :-). Oli muuten aika noloa tähtäillä näppiksellä valaita, kun vieressä oli mahtiputkilla varustetut kanssakuvaajat.

Kameramme on tosiaan Sony cybershot DSC-RX100, jossa on mainio tekniikka, mutta optinen etsin puuttuu. Kaukana oleviin kohteisiin tähtääminen on vaikeaa varsinkin kirkkaassa valossa. Tykkään pienikokoisesta kamerasta kun vaelluksilla tulee ihan tarpeeksi painoa muistakin vermeistä ja juotavasta. Ehkä tulevaisuudessa päivitämme kameran uudempaan Sonyn vastavaan versioon, jossa löytyy myös optinen etsin.

J

Anonyymi kirjoitti...

Checked! Just äsken, tuli erittäin mielenkiintoinen ohjelma Havaiista, kuinka sen tulivuoret käyttäytyvät ja kuinka sieltä lähtevä tsunami voisi tuhota koko LA:n. Tulkee pois jo sieltä, apua. No siihen voi mennä kauemmin kuin teidän oleskelunne siellä. Vähä todella lupasi sateista sinne , kai paikkapaikoin. Vielä teillä riittää nautintoa, ottakaa kaikki irti. Varmaan harmitta, kun me rupeemme katsomaan miesten 5kympin hiihtoa. (havuja perkele, ei muuta voi suomalaismiehet!) Yritetään vielä skypettää, me lähdemme tiistaina kohti Bonus Inn-hotellia.

Jaaskarit kirjoitti...

Voi perhana, ei nyt sitten nähty sitä hiihtoa:) Täytyy nyt sitten vaan tyytyä pyhäpäivän kävelylle aurinkoisessa Honolulussa!