Kuinka kauan kestää japanilainen valokuvailta?

Ramsaun parkkipaikka oli näin vähäkukkaisen talon vieressä. 

Kukkakauppiailla on täällä kissan päivät.

Jaahas, taas ollaan ihan pikkasen surullisia.  Upea vaellusviikko on ohi ja synkkä talvi on edessä. Vaikka eipä käy valittaminen: meillä oli enempi kuin tuuria kun saimme näin upean loppukesän viikon viettää täällä supermaisemissa.

Schladmingin Feisterehof on viimeisen patikkamme lähtöpaikka.

Unelmavaelluksia tuli jo viikon mittaan tehdyksi. Miten voisi kruunata tämän kaiken? Vaikea vastata ja vaikeaa toteuttaa. Meillä oli hieman rajoituksia sillä olisi mukava päästä pakkaamaan ajoissa, joten kovin pitkälle reitille ei ollut lähteminen. Päätimme autoilla naapurikylään Ramsau am Dachsteiniin ja nousimme sieltä edestakaisen reitin Guttenberghausille.

Täällä mentiin. Nousua lähtöpaikasta tuli reilu 1000m.

Guttenberghausille menevä reitti oli alkumatkaltaan metsätietä. Isot sepelimölökyrät jalan alla ei olleet ihan kivaa nousumaastoa. Puolessa välissä nousua tie kapeni poluksi. Se teki laajoja siksakkeja ja sillä saatiin ainakin pari kilometriä lisää matkaan. Alastullessa rikottiin lakia ja oikaistiin. Hiukka ihmetyttää miksi ihmisen luontainen alastuloväylä yritetään estään kieltokylteillä ja pakotetaan kävelemään "ylimääräiset" mutkat.

Hei! Vielä löytyi yksi puhdas paita viimeiselle vaellukselle!

Guttenberghaus 2147m. Täällä sai ripustaa paitansa

narulle ja äkkiä se kuivuikin myöhäiskesän porotteessa. 

Terassilla itävaltalaista äijäenergiaa.

 Tonni nousumetrejä takana. Onko magnesiumtankkauksen

ansiota, että vielä jaksaa painaa? Suomalaista rouvaenergiaa.

 Guttenberghaus yläpuolelta.

Hiihtoniilojen Schladming alapuolella.

Guttenberghausin takana on n. 50m:n nousun jälkeen

näköalat pohjoisen puolelle Am Stein -vuoristoon.

  

Miksi Filzmoos valittiin? Halusimme kylän, josta pääsee suoraan vaelluksille ja joka olisi itsessään kompakti. Aikansa nettiä ja Google Earthia selattuaan voi näköjään päätyä aivan optimaaliseen vaelluspaikkaan. Käytettävissämme olisi ollut kattava vaellusbussiverkostokin, johon nyt emme niin perehtyneet. Filzmoosin kylä on kyllä aivan SUPER!  Kukkaparvekkeita ja kaikki palvelut. Vaikea pistää nättiydessä paremmaksi.

Noh, olkoon vielä kerran menneeksi. Almjausen maistuu

varsinkin kun muutama hikipisara valui ylämäessä.

Haus Dorfblick a great place to stay.

The breakfast is Super!

Lauantaina palasimme Salzburgiin. Heti reagoimme suureen määrään mukavia japanilaisia ja heidän ilmeisen myötäsyntyiseen taipumukseensa valokuvaamiseen. Se porukka tykkää oikeasti valokuvata! Kaikille on varmaan tuttuja vaivaannuttavat illat kavereiden lomakuvien parissa ja aloimme pohtia, että kuinka kauan japanilainen lomakuvailta kestää? Halki Euroopan viidessä päivässä ja vain 20000 erityistä ja ainutlaatuista valokuvaa, joista jokainen ansaitsee pienen suusanallisen selvityksen. Jos et tykkää matkustaa, mutta haluat nähdä miltä Eurooppa näyttää, hanki kaveriksi japanilainen!

 Takaisin sivilisaatioon, Salzburgiin. Suurin haaste reissulla tähän saakka?  

Saada kuva Salzburgissa ilman yhtään lierihattuista japanilaista.

Nyt on sitten taas globaali matkailu tullut määritellyksi. Lähdemme muuten juuri seuraavalla minuutilla varaamaamme pöytään japanilaiseen ravintolaan. Sushi ja tempura odottavat.