Kähee keskiviikko!

 

 Keskiviikkona patikoimme todella käheissä maisemissa! 

Aina Itävalta kotiolot voittaa!

Tiistaina meillä oli Ruhetag eli vapaapäivä. Aamulla kävimme autoilemassa lähikylissä Ramsaussa ja Schladmingissa, jotka ovat suomalaisille urheiluihmisille tuttuja paikan nimiä. Itävallassa on useampia Ramsau-nimisiä kyliä, mutta naapurimme Ramsau am Dachstein on se kaikkien hiihtoniilojen varmuudella tietämä Ramsau. Schladmingissa puolestaan oli viime talvena alppilajien mm-kisat, joten urheilukylissä autoiltiin. Kaupoissa Jane puolestaan oli liekeissä ja palaamme kotiin kevytuntsaria rikkaampina.

Jane ja Kleinbergalm tiistaina

Iltapäivällä piti mennä lähialmille syömään, mutta K sai pohkeeseen niin kivuliaan krampin, että suunnitelma muuttui. On se kaveri, ensin kävelee alppirinteillä 22km kuin tyhjää vaan ja seuraavana päivänä Filzmoosin tasamaalla alkaa pohje krampata. K:lle ei sovi tasamaan kävely. Saisikohan Kelalta jotain tukia, jotta voisi tuon perusteella muuttaa tasamaa-Suomesta tänne ja kävellä vain ylä- tai alamäkiä? Menimme kuitenkin Kleinbergalmille HISSILLÄ(!!) ja nautimme salaattiannokset.

Aamulypsy Hofalmilla.

Aivan upea aamu Filzmoosissa. 

"Hei, tänään valokuvataan taas pirun suuria kiviä". 

"Kaverit tykkää!"

 Keskiviikko oli Itävaltaa parhaimmillaan. Aivan upea päivä. Wunderschön kuten täällä sanotaan. Pilvetön taivas ja helteinen lämpötila vuorellakin. Nyt ei häirinnyt kova tuulikaan kuten maanantaina.

 Jane zoomailee Steiglpassin reittiä,

joka nostaa peruspolulta reilut parisataa metriä.

Pohjevammaisen säikäyttämänä olimme suunnitelleet ihan inhimillisen reitin Hofalmilta Hofpürglhüttelle ja siitä pistäytyminen jyrkän ylämäen päässä Steiglpass-solassa (2018m) ja takaisin panoraamapolulle kohti Rinderfeldtiä ja alas takaisin Hofalmille. Aivan sikakähee reissu nykysanoilla ilmaistuna!

Pohjehemmon minimitavoite saavutettu. 

Ollaan Hofpürglhüttellä

ja jatkoreitin maisemat taustalla.

Hofpürglhütteltä Gosaukammin huippuja

 Upea näkyvyys vallitsi koko päivän.

Hofpürglhütte näkyi hienosti ja jäätikkö 

jossain kaukana taustalla. Super!

Millä kramppaava kivulias pohje saadaan seuraavaksi päiväksi 14 km ja 800m korkeusmetrin kävelykuntoon? Vastaus löytyy onneksi Itävallasta. Murmeltiersalbe eli murmelisalvalla! Sääli vaan itse murmelia, mutta salva tekee ihmeitä.

Kivaa reittiä. Kaverimme Torstein 

eli Torsti on kohtuullisen kokoinen kiven järkäle.

K ja Murmelsalbe. Salva auttaa kaikkiin tunnettuihin fyysisiin vaivoihin. 

Murmelihan on laumaeläin, joten salva auttaa myös sosiaalisiin ahdistustiloihin. 

Ole sanavalmis ja sukkela, seurueen ilopilleri, käytä Murmelisalvaa! 

Huom, nautitaan ulkoisesti!

Rupeaisimme tuomaan sitä Suomeen, mutta silloin jäisi hierojat ja fysiot ihan työttömiksi ja se ei olisi hyvä juttu Suomelle tänä päivänä. Omaan käyttöön tuomme kylläkin ja parille kivuliaalle kaverille.

 K Steiglpassilla. Bishcofsmütze taustalla. Alppiloman paras

suoritus on kuitenkin jos saa bloggauksiin kaikki konsonantit virheettä.

 No hei, oliko vähän käheet maisemat?

Pari vaelluspäivää olisi vielä jäljellä ennen siirtymistä Salzburgiin. Meteo lupailee, että tämän päiväinen hurjastelu myöhäisellä hellekesällä jatkuu. Aurinkoa, sinitaivasta ja lämpöä liki 30 asteeseen. Emme laita hanttiin mikäli toteutuu!

Kaverikuva Rinderfeldillä

 Janehan ei hevosia ohita kuvaamatta

Unterhofalmilla Itävallan perusmaisemissa

Itse Unterhofalm. Elävää musiikkia, pöydät täynnä iloisia ihmisiä, 

kauniit vuoret ympärillä ja upea kesäsää. 

Tämänkin vuoksi tänne aina haluaa takaisin.