Pääsiäinen on alkanut täällä helteisissä merkeissä. Pyöräpäivän jälkeen eilen käveltiin koko päivä ihmettelemässä Berliinin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Hieno päivä siitäkin tuli. Täällä on porukkaa liikkeellä kyllä mahdottomat määrät. Ei me olla näköjään ainoita, jotka ovat tänne ajautuneet pyhien viettoon. Ja mahtaa olla kaupungin omaakin väkeä liikkeellä sankoin joukoin.
Tarkoitus oli mennä valtiopäivätalon kupoliin, mutta vartijat
huomasivat meidän olevan ISO JYTKYN maasta ja sisäänpääsy evättiin.
Ei sentään! Olisi pitänyt ilmoittautua viisi päivää etukäteen.
Näkymä Spree-joelle valtiopäivätalon takaa.
Valkoiset ristit ovat muistomerkkejä ihmisille,
jotka hukkuivat jokeen yrittäessään paeta Itä-Berliinistä länteen.
Rentoa meininkiä Spreen rannalla
Blogin juomaosuudessa esittelyssä Berliner Weisse, joka on maustettua vehnäolutta.
Parempaa kuin muumilimppari.
Holokaustin muistomerkki Brandenburg Torin vieressä
Ein Döner, bitte!
Taidekuvassa Berliner Dom
Kekkonen ja Fernsehturm
Avoautoilla ne Öykäilijät ajaa täälläkin. Trabantit pitävät
ihan kiitettävää prutkutusta mennessään
Potsdamer Platzilla pidetään suuret Berliini filmifestivaalit
Tänään kävimme päiväretkellä Potsdamin kaupungissa. Potsdam sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Berliinistä. Junamatka sinne kesti puolisen tuntia ja kannatti kyllä käydä. Tuli taas yksi saksalainen kaupunki tutuksi ja näitä viehättäviä taajamia tässä maassa tuntuu riittävän. Ohessa kuvasatoa Potsdamin reissusta ja upeasta Sanssoucin puistoalueesta, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Terassien yläpäässä siintää Sanssoucin palatsi
Tässä sama toisesta vinkkelistä. Oikeastaanhan tämä on
ihan pikkuinen mökki palatsien mittakaavassa.
Karyatidit kannattelevat linnan kattoa. Sans Souci tarkoittaa "ilman huolia".
Eli stressitöntä elämätä se kuningaskin tahtoi jo 300 vuotta sitten.
Koristeissa ei ole säästelty
Lintu vai kala?
Neues Palais, jonka Fredrik tunsi tarpeelliseksi rakennuttaa 2 km:n päähän ensimmäisestä kesämökistään. Tuliko ensimmäisestä sittenkin ihan liian pieni?
Puiston alueella on noin 60 kilometriä kävelyreittejä ja laajuus on 290 hehtaaria.
Välillä pisti nojailuttamaan
Potsdamin hollantilaiskortteli oli kotoinen ja viihtyisä. Preussin Fredrik Suuri kutsui alankomaalaisia käsityöläisiä avustamaan suuren palatsialueen rakentamisessa
Salaatitkin oli hollantilaisella juustolla höystettyjä
Se oikea Weissbier ilman makeutuksia ja taustalla Potsdamin Brandenburg Tor.
Tämä on myös tämänkertaisen reissun viimeinen kuva ja bloggaus.
Hyvän naantalilaisen ystävämme mielestä vehnäolut maistuu hammastahnalle, mutta saa aikaan hövelin käytöksen.
Thaimaan reissun jälkeen blogattiin, että seuraava matka on kesän alppireissu. Tämä Berliinin piipahdus nyt kuitenkin tuli tähän väliin, mutta seuraava on sitten ihan varmasti se odotettu alppireissu. Siihen liittyviä pohjustuksia tulee ennen kesäkuuta. Bis bald!
5 kommenttia:
Ollaan taas viisaampia Euroopan asioista, kiitos Jaaskareiden! Ei oikein saanut selvää rouvan tukkaluukista noista kuvista, tuuli tuiversi varmaan.
ollaan täälläkin harrastettu matkailua, käytiin Leilan kanssa Sodankylän kauppoja tyhjäämässä! ja takaisin tulessa, minä ajoin, polliisit pysäytti ja puhallutti (eka kerta mun nuoressa elämässä!)
No, totesi vain, että hyvää pääsiäistä!
laitan tämän teidän sivun Leilalle suosikkeihin, jotta hänkin saa seurata teitin reissuja.
-L-
Olipa kiva lukaista Berliinistä itse tulin viime yönä Sorrennosta kotiin pääsiäisen viettoon. iloista Pääsiäistä!
Lahja
Heip Leena, Lahja ja muut lukijat!
Kiitos kommenteista. Lähtöpäivänäkin vietimme Berliinissä ihan mukavan päivän. Kävimme jokiristeilyllä ja talsimme kaupungilla. Sodankylän shoppailut taisi kuitenkin teillä olla menestyksekkäämmät kuin meillä. Ei jaksanut kiertää kauppoja. No, löytyi kuitenkin vaelluskarttoja kesän kohteisiimme. Se oli hyvä. Viime yönä kotiuduimme yhden maissa ja uni maistui. Tänään nautimme kauniista kevätpäivästä käymällä Ruissalossa lenkillä.
Leenalle tiedoksi, että hiusmuotoilijani käytti saksiaan aika reippaasti. Tosin olin itsekin koko matkan ajan epätietoinen "lookistani", sillä ei sattunut käsipeiliä mukaan, enkä nähnyt tukan takaosaa koko aikana. Jotenkin en ihan uskonut K:n vakuutuksia että "onpa tukkas hyvin takaa...".
Tervetuloa lukijaksi Merja ja Jukka Valkeakoskelta! Kiva kuulla teistä. Pysykäähän linjoilla, kun kesän matkajutut alkavat!
t. J ja K
Lähetä kommentti