Seuraavaksi Dublin

Pari kuukautta on vierähtänyt Havaijin matkastamme. Kevät on meille aina sellaista aikaa, että silloin tulee mietittyä mihin sitä tänä vuonna matkustaisi ja kevään kuukausina tulee näin ollen myös ostettua enemmän lentoja kuin muulloin.

 Tulevien matkojen suunnittelun lisäksi K ehti pari viikkoa sitten

 pyörähtää perinteisellä futismatkallaan Saksassa

Mitä tänä keväänä on sitten jäänyt käteen? Vapuksi tahdoimme jonnekin, mutta olimme taas armottoman myöhässä eikä mistään tahtonut löytyä asiallisen hintaisia lentoja yhtään mihinkään. Sitten kävelimme Hullujen Päivien aikana vapaana olleelle päätteelle ja syötimme hakuun lähtö-ja paluupäivät ja selailimme mahdollisia kohteita. Tämän seurauksena lähdemme varhain vapunpäivänä Dubliniin. Uusi maa ja uusi kaupunki, mukavaa!

 Tällaisia kohteita on tiedossa jatkossa

Kesäloma meillä sujuu jo kahdeksannen kerran Alpeilla. Parina ensimmäisenä kesänä opiskelimme vaellusharrastusta vain pari viikkoa kerrallaan, mutta nyt tulee jo kuudes kesä, kun olemme Alppimaisemissa kuukauden tai enemmän. Tulevien kohteiden karttoja on jo hankittu. Tänä vuonna viikot vierähtävät Stubaitalissa Itävallassa ja Schlern-Rosengarten -alueella Etelä-Tirolissa Italian puolella. Blogiamme pidempään seuranneet ehkä tietävät, että nämä vaelluslomat ovat meille niitä kaikkein mieluisimpia.

 Val Gardenassa olimme kuukauden kesällä 2010. Kuvassa olevan vuoren takana ohuesti näkyvät valkoiset alppihuiput kuuluvat Schlerniin alueeseen, jonne suuntaamme kesällä.

Roomaan olisimme halunneet jo viime uudeksi vuodeksi tai nyt sitten vappuna, mutta se ei onnistunut. Vahingot korjataan ensi syksynä, jolloin ohjelmassa on pitkä viikonloppu ikuisessa kaupungissa, jossa olemme käyneet kerran ja se oli vuonna 2006.

Meillä on käymättä joitakin jokaisen turistin peruskohteita, joissa "kaikki muut ovat  käyneet". Näitä ovat mm. Pariisi, Lontoo ja New York. Kaksi ensin mainittua jäävät yhä odottamaan vuoroaan, mutta syksyksi on varmistunut viikon reissu New Yorkiin. Ihan jo lähes ahdistaa,  mitä kaikkea sellaista siellä pitääkään "suorittaa", jota kaikki muut ovat jo tehneet? No, tulossa ollaan!

Onpa se ensi talvenkin lomakohde ehtinyt varmistua. Talven katkaisee vajaan kolmen viikon matka Etelä-Afrikkaan. Lennämme Kapkaupunkiin ja tarkoitus on viettää aikaa itse Kapkaupungissa ja kiertää maan eteläosaa autoillen.

 Kolme viimeistä kuvaa ovat Rooman matkaltamme v. 2006 ja

 kuvat on napattu hotellihuoneemme ikkunasta

Siinäpä ne tulevat varmistuneet kohteet olivatkin, ei niitä tuon enempää ollut. Jostakin on kuitenkin aina aloitettava ja noin viikon päästä vappuaamuna siis nokat kohti Dublinia. Sen verran on lyhyt reissu, että kuulemma upealle Irlannin maaseudulle emme ehdi tällä kertaa. Vapusta tulee siis meille kevyt tällä(kin) kertaa, jollei sitten Dublinin reippaudestaan kuuluisa pubielämä imaise meitä mukanaan vappuviikonloppuna? Palataan linjoille Dublinista!

Onnenpotku Dubliniin ja tuleville reissuille?

Oahu ja Kauai

 Hawaiin lomamme on ohitse ja varhain torstaiaamuna alkaa pitkä kotimatkamme. Kaikki on mennyt enemmän kuin hyvin ja loma on ollut hieno. Olemme onnistuneet tekemään kohteissamme mitä oli tarkoitus ja ilmat ovat suosineet. Ei auta, kotia kohti on lähdettävä, sillä tännekään ei varmaan voi jäädä. Siitäkin aiheutuisi erinäisiä ongelmia sekä kotona että varmaan ennen pitkää myös täällä.

Viime vuonna totesimme, että Hawaii on meille mieluisin käymistämme talvilomakohteista eikä mielipidettä tarvitse muuttaa vieläkään. Hawaii on meidän makuumme! Täällä on kaunista, siistiä, kaikki toimii yleensä kiitettävästi, palvelu on amerikkalaisen tehokasta ja ystävällistä ja lisäksi täällä on turvallisen tuntuista ainakin niihin vuorokauden aikoihin ja niillä alueilla missä me liikumme. Hintataso on kohonnut viime vuodesta euron heikkenemisen myötä, mutta edelleen täällä pystyy syömään ja juomaan tarkan lomalaisen budjetilla niin halutessaan. Mahdottoman suuri plussa tulee myös patikointimahdollisuuksista eikä ilmakaan ole tukahduttavan kuuma kuntoilemiseen.

Oahu vai Kauai? Tuohon on mahdoton vastata, sillä kyseessä on kaksi niin erilaista saarta. Tämän matkan mahtavimmat elämykset koimme ehdottomasti Kauailla Na Pali Coastilla, Waimea Canyonilla ja Kalalau Traililla. Ne ovat todella mieleenjääviä paikkoja ja lisäksi Oahu oli meille jo tuttu vuoden takaa. Mielenkiintoinen seikka on, että Oahulla on järisyttävät määrät japanilaisia, mutta Kauailla ja viime vuonna Mauilla heitä ei ollut nimeksikään.

Kauain luonto ja maisemat ovat aivan upeat ja hienommat mitä Oahulla vaikka myös Oahulla riittää hienoja paikkoja. Kauai on kuitenkin pieni saari ja pohdimmekin olisiko siellä riittänyt uutta tekemistä esim. vaikkapa pariksi viikoksi? Juttelimme parinkin amerikkalaisen kanssa, jotka pitivät Kauaita liian hiljaisena ja kaipasivat Oahun ja Honolulun sykettä! Joku taas mollaa Waikikin turistimassoja ja ruuhkaista rantaa. Onhan täällä porukkaa, ei siinä mitään. Kannattaa etsiä muita kohteita, jos tahtoo katsoa yksin autiota hiekkarantaa.

 Waikiki Beachilla voit ahdistua väenpaljoudesta tai

 heittäytyä mukaan rentoon rantatunnelmaan

Se on siinä, kotimatka kutsuu. Mukava, jos olet pistäytynyt katsomassa Hawaiin kuulumisiamme ja kiitos kommenteista! Ne ovat aina mukavia. Seuraava tiedossa oleva reissu on vasta kesäkuussa, mutta epäilemättä parin päivän päästä kotiutumisesta netin lentojen hakukoneet keväälle ovat ahkerassa käytössä, joten blogimme päivittynee varmasti ennen kesäkuuta.

Aloha ja Mahalo guys!

Oahua kiertämässä

 Meillä on tapana Honolulussa vieraillessamme käydä ilmoittautumassa 

vanhalle kuninkaalle, joka seisoi juuri samassa paikassa kuin vuosi sitten. 

Lempinimeltään kunkku on Kamehameha I. Paremmin hänet tunnetaan nimellä  

Kalani Paiʻea Wohi o Kaleikini Kealiʻikui

 Kamehameha o ʻIolani i Kaiwikapu kauʻi Ka Liholiho Kūnuiākea.

Chinatownin markkinat

Sunnuntaina Honolulussa vietettiin täällä lomailevien Turussa asuvien vuokra-autonkuljettajien autotonta päivää ja mekin päätimme osallistua tempaukseen! Meidät on helppo ylipuhua kaikkeen hauskaan! Jätimme vuokra-automme maksuttomaan parkkiin ja kiersimme Honolulua kävellen 16 km edestä. Aurinko paistoi sinitaivaalta, joten suurkaupungin asfalttikaduilla oli liki tulla hiki.

 Palasimme rannan kautta. Pohdimme mikä noista kaloista on
Humuhumunukunukuapua'a?

 Parkkipaikan maksuttomuus ei todellakaan ole täällä pala kakkua kuten ei muissakaan suurkaupungeissa. Hotellimme parkkipaikka maksaisi 28 dollaria/vrk, mutta olemme onnistuneet bongaamaan ilmaisen parkkipaikan viereiseltä rantakadulta tähän saakka joka päivä. Lomakassa kiittää ja Kauailla parkkisakon muodossa kovia kokenut kuljettajamme ego on saanut kaivatun piristysruiskeen! Onneksi parkkisakko meni ruotsalaisten piikkiin.

Aamulla Pillbox Traililla

 Lanikai Beach

Waimanolo Beach ja etäisin piste Makapuu Point, jossa bongailimme valaita

Ensimmäistä kertaa kukaan ei kommentoinut K:n t-paitaa, 

kun se oli ilman mitään tekstiä. Aiemmin "Run Fast" -teksti on kirvoittanut toinen toistaan nokkelampia kommentteja.  Muutenkin täällä ihmiset kommentoivat 

toistensa t-paitatekstejä. Onko jenkeillä t-paitatekstifetissi?

Maanantaina kiersimme autoillen Oahun saarta. Ajoimme Honolulusta saaren poikki Kailuan kaupunkiin ja siitä jatkoimme rannikkoa pitkin pohjoiseen ja pysähtelimme North Shoren huimilla rannoilla. Kailuassa kiiipesimme Lanikai Beachin vieressä olevalla näköalapaikalle Pillbox Trailin huipulle. Nähdäkseen Lanikai Beachin ja muutakin Oahua pitää kiivetä vajaa puoli tuntia ja noin 150 korkeusmetriä. Suosittelemme!

 Giovannin katkarapurekka on Oahun North Shoren suosituimpia juttuja 

ja ajomatkan lounas nautittiin siellä.Sori vaan kaverit,

 tuoksumme vahvasti valkosipulille vielä kotona viikonloppuna.

Banzai Pipelinella vedessä on voimaa

 Jaa, että tuonne vai...

Joo!

Katselimme aikamme surffausta ja K pohti, että olisiko

 vielä liian myöhäistä alkaa huippusurffariksi?

Hienoja lomapäiviä on siis takana taas, mutta harmaa pilvikin tuolla taivaanrannassa häämöttää torstaina koittavan kotimatkan muodossa. Ei siinä mitään, elellään Hawaiin hengessä vielä pari päivää. Hang Loose guys!

 Jos se huippusurffarius ei jostakin ihmeen syystä enää ihan täysin onnistuisi niin hylje seuraavalla rannalla näytti vaihtoehdon eläkepäivien viettoon.

Takaisin Waikikille Kalakaua Avenuelle. Cool!

Breach!

 Perjantaina matkalla Kaena Pointille

Meillä on lomamme Oahun toisella osuudella käytössä vuokra-auto ja tarkoitus on kiertää saarta eikä pyöriä pelkästään Honolulun rannoilla. Ilmat ovat muuttuneet täällä hiukan epävakaisempaan suuntaan etenkin saaren muilla rannikoilla kuin Waikikilla ja Honolulun seudulla. Parina päivänä olemme muuttaneet ajosuunnitelmaamme, kun tiedossa on ollut, että North Shore ja Windward Shore ovat olleet sateisia. Olemme kurvailleet takaisin Honoluluun chillailemaan eikä sekään kaikista maailman hommista kurjinta ole.

 Tästä lähtee Kaena Point Trail. 5 km per suunta tasamaata.

Perjantaina kävimme patikoimassa Oahun saaren yhdessä etäisimässä kolkassa Kaena Pointissa. Ajomatkaa Kaena Point State Parkiin tuli reilu tunti. Ajoimme kohteeseen pohjoisrannikon Haleiwan kaupungin kautta, koska toinen reitti on matkaoppaiden ja hotellimme henkilökunnan mukaan "run down" -aluetta ja etenkin kirjat varoittelevat kohonneesta automurtomahdollisuudesta. Tarkoitus oli jatkaa Kaena Pointin jälkeen pitkin North Shorea, mutta taivas oli harmaan sateinen ja palasimme aurinkoiseen Honoluluun.

 Kohti saaren kaakkoiskolkkaa lintujensuojelualueella.

 Muusta rannikosta poiketen Kaena Pointissa oli täysin aurinkoista

Vuorovesialtaissa pulahtaminen voi olla hauskaa, jos jalkapohjat kestävät rosoiset kivet.

2 kertaa Hawaiian Monk Seal eli havaijinhylje. Uhanalainen laji, mutta sen verran verkkainen liikkeissään ainakin huilatessaan, että huonompikin kuvaaja onnistuu!

"Albatrossi, joka lepäämättä liitää" Kaena Pointilla on lintujen suojelualue

 ja siellä on mm. albatrossien pesimispaikkoja.

Lauantaina taas oli tarkoitus ajella saaren etelärannikon reitti, mutta käännyimme takaisin Waimanolon fishtacojen jälkeen, kun rannikolle oli annettu jopa myrskyvaroitus. Ajellaan sateessa sitten taas kotona.

 Eihän sitä tarvi sateeseen ajella, kun toisella rannalla paistaa.

 Onko pakko jos ei taho? Tuonne suuntaan ei sitten enää jatkettu.

 Lauantaina kävimme mm. Makapuu Pointilla.

 Ilma oli harmaampi kuin aiemmin matkallamme.

Täälläkin löytyy merivesialtaita.

Kuvassa suurimman vuoren Koko Head Craterin päälle kävelimme vuosi sitten

 Poikkesimme palatessa vielä Makapuu Pointille. Parkkipaikalta huipulle on noin puolen tunnin kävelymatka ja kohde on erittäin suosittu. Makapuu Pointin reitillä näimme tähän astisen reissumme hienoimman valasshown! Taisivat valaanveijarit olla viikonloppufiiliksissä, sillä parikymmentä hyppyä näimme merellä.

 Usein valasbongarit havahtuvat tähän, kun itse objekti on jo

 laskeutunut takaisin meren syvyyksiin ja vain vaahtopäät ovat näkyvillä. Lisäksi näkyy paljon puhalluksia ja vettä roiskuttavia evien läpsäytyksiä ja tietysti valaiden selkiä.

Muistat ehkä, että reissumme alkuvaiheessa valokuvaajallemme luvattiin Budweiser, jos hän saa napattua valokuvan hyppäävästä ryhävalaasta. Ei muuten ole maailman helpoin homma vanhalla Sony-pokkarilla, kun vakavasti otettavat valasbongarit vieressä jyräävät todella raskalla kalustolla ja pitkillä putkilla! Käsi Raamatulla voimme kuitenkin sanoa, että yritetty on! Sanonta "ikuinen optimisti" on saanut täällä uuden sisällön ja se on suomalainen turisti, joka yrittää rannalta napata pokkarilla valokuvan merellä hyppäävästä ryhävalaasta!

Sitten se napsahti meidänkin pokkariimme yli kahden

 viikon kyttämisen jälkeen!! BREACH!
 Kuva on otettu käsivaralta monen sadan metrin päästä.

Tästä paikasta em. kuva napattiin. Nyt kädet lepäävät puolen tunnin käsivaralta 

tähtäämisen jälkeen. Oikeiden valasbongareiden "raskassarja"

  pitkine putkineen on rajattu kuvan ulkopuolelle tekijänoikeussyistä.

Kaunis Kauai!

Viime viikolla emme nähneet Kalalau Lookoutilta pilvien vuoksi yhtään mitään.

 Keskiviikkona onnisti vähän paremmin?

Keskiviikko kruunasi Kauain viikkomme. Ennen matkaa listasimme itsellemme "must do"-kohteita ja viime viikolla niistä jäi pilvisyyden vuoksi toteutumatta Waimea Canyonin perältä näkymät Kalalau Valleyhin. Tiistai-iltana vielä vähän epäröimme lähteäkö ajamaan uudelleen Waimea Canyonin perälle, sillä sinne tulee Kapaasta 1,5 tunnin ajomatka. Onneksi lähdimme, sillä perille päästyämme taivas oli pilvettömän sininen ja näkymät loistavat.

 Tiistaina autoilimme Kauain pohjoisrannikolle.

 Hanalei Bay ja Hanalei Beach kohtuullisessa vuorimaisemassa.

Oikein kunnon surffareita emme ole vielä nähneet,

 mutta se korjaantunee tällä viikolla Oahun North Shorella.

Anini Beach

Olimme liikkeellä varhain  ja saimme kahdella maisemapaikalla seisoskella keskenämme ja taivastella maisemia. Olimme myös suunnitelleet keskiviikolle patikan nimeltä Awa'awapuhi Trail, joka lähtee em. maisemapaikkojen läheltä. 10 km pituinen ja 560 korkeusmetriä sisältänyt kahden ja puolen tunnin reippailu oli sopivaa liikuntaa, sillä vielä piti ajaa takaisin hotellille pakkaamaan.

 Hanalein kylän keskustaa. Kauai on upea paikka,

 mutta johtoja pitkin se sähkö täälläkin näköjään vaan virtaa.

Kauai on ollut meille upea kokemus. Täällä ovat ylisanat kokeneet inflaation. Saari on uskomattoman kaunis. Tunnetuimpia kohteita olet nähnyt blogissamme valokuvina, mutta täällä on lisäksi viihtyisiä ja siistejä pikkukyliä ja kauniita rantoja. Täällä ei saa myöskään rakentaa palmuja korkeampia rakennuksia. Meille patikoinnnista tykkääville plussaa on pääsy kävellen komeisiin maisemiin, mutta samoja maisemia pääset katsomaan autoillen, veneellä tai jopa helikopterista.

 Kilauea Point on Hawaiin saarten pohjoisin piste ja erinomainen paikka bongata valaita.

 Bongailimme kolme varttia käräyttäen niskamme ja pohkeemme,

 kun aurinko paahtoi selän takaa täydellä voimallaan.

Liikenne Kauailla on ruuhkaisaa ja vaikka välimatkat ovat periaatteessa lyhyitä niin paikasta toiseen ajaminen kestää kauan. Hang Loose- henkeä tarvitaan ja kaverille annetaan tilaa saaren lähes ainoalla maantiellä. Ruuhkatilanne taitaa kuitenkin tulevaisuudessa helpottaa, sillä tiellä näkyi olevan käynnissä tienlevennysurakoita. Erikoismainintana todetaan, että 1970-luvun jälkeen emme ole missään nähnyt niin paljon liftareita kuin tällä pikkusaarella.

 Vehreän vihreä Awa'awapuhi Trail

Trailin päässä oli hulppeat maisemat

Mielettömät mittasuhteet. Bongaa Jane kuvasta, on se siellä!

Lonely Planetin mukaan Awa'awapuhi Traililla on jyrkkyyskohtia "saavat sinut halaamaan puuta" ja tämä oli varmaan sellainen. Olisiko selfiekepistä apua?

Loma etenee ja tätä kirjoitamme jo Oahulla Honolulussa. Kauailta oli jopa haikea lähteä ja maisemat muuttuvat jonkin verran Oahulla. Onneksi meillä on vielä viikko lomaa jäljellä Hawaiilla toivottavasti aurinkoisella Oahun saarella!

 Näkemiin Kauain uskomattomat poimuvuoret!