7.12.2014

Am Heiligen Berg Andechs

Pyhä Vuori oli aika sumuinen sunnuntaina
 
Olemme käyneet Münchenissä sen verran usein, että aina pitää yrittää keksiä jotain uusiakin vierailukohteita. Keskustan ostoskadut ovat aika äkkiä nähty. Tänään oli vuorossa monien suosittelema Andechsin luostari Herrschingin kaupungin läheisyydessä vajaan tunnin junamatkan päässä Münchenistä.

Andechsin luostarissa oli tarjolla hengen ravinnon lisäksi ruumiin nautintoja. Luostarin kuuluisa olutpanimo tarjoaa tuotteitaan perinteiseen malliin viihtyisässä Bräustuberlissa. Olemme käyneet Saksassa kymmeniä kertoja, mutta ensimmäistä kertaa nautimme tänään perinteisen saksalaisen Schweinshaxen, eli sianpotkan. Vanha kansa tietää, että luun vieressä liha on makeinta ja hyvältähän tuo maistuikin. Siltikin taisi tulla kerralla valmiiksi tuo ruokalaji.



 Tänään tuli taas uusi luku hauskoihin tapaamisiin saksalaisissa ravintoloissa. Andechsissa pöytäämme osui würzburgilainen vanhempi pariskunta, joka otti todellakin asiakseen huolehtia kaukaisten suomalaisten viihtyvyydestä. Herra saattoi K:n tiskille tilaamaan oikeat ruoat ja juomat ja tuntui, että luulivat meidän olevan ensimmäistä kertaa ravintolassa elämässämme. K:n lähtiessä hakemaan juomatäydennystä, pappa kiirehti perään suosittelemaan ruokailun jälkeen parhaiten sopivan "kevyen" vehnäoluen. Vehnis oli siis otettava, vaikka hellesbieriä oli ajatus ottaa.

 Täällä viihdyimme jotenkin paremmin kuin harmaalla pihamaalla...

 K päätti eläkepäivillä muuttaa munkiksi Baijeriin

Fitnessteller?

Kun sianpotkan lihaisammat osat tulivat syödyksi ja muutenkin alkoi jo maha olla täysi, piti luovuttaa ja jättää loput syömättä. No, eipä ihan! Rouva, joka oli ystävällisesti auttanut Janea potkan leikkelemisessä pitämällä luusta kiinni ettei lihaklöntti lennä lautaselta pois (!), kysyikin saako hän ottaa luun puhdistettavakseen. Mikäpä siinä. Makealta näytti luun jälttäminen, kun rouva kävi asiasta tehden toimeen. Ruokailun päätteeksi rouva pyyhki serveteillä pöytämme ja liki piti, ettei pyyhkinyt suutammekin. Kaikkiaan tapasimme ihanan ystävällisen vanhemman pariskunnan. Ihastusta tietenkin herätti se, että olimme käyneet myös Würzburgissa.

Ruokailun jälkeen oli vuorossa joulutunnelmaa

Reilut 4 kilometriä takaisin Herrschingin kylään

Ammersee on Saksan 6. suurin järvi. Biergartenissa olisi ollut tilaa.

Valitsimme kuitenkin sisätilat ja paikallista musiikkia

 Tämä loma alkaa olla tässä. 11. kerta Münchenissä ja einmal Bayern, immer Bayern vaikkakin turistina. Tulemme jatkossakin. Bis zum nächsten mal! Seuraavan kerran sulattelemme joulukinkkua ja vaihdamme vuotta Varsovassa.

Auf Wiedersehen München!


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihania ihmisiä tapaatte. Niin se matkailu avartaa ja antaa mukavia kokemuksia ja tuttavuuksia. Lähdön hetki tulee aina, mutta eipä teidän tartte kauaa Turuus väjötellä kinkkua syöden kun taas baanalle. Jee! Tervetuloa kuitenkin kotiin! -L-

Jaaskarit kirjoitti...

Oli taas kyllä mieleenjäävä tapaaminen ja mukavaa oli..