3.9.2010

Highlands ja Loch Ness. Rautaisannos Skotlantia!

Hamish härällä oli tukka silmillä heti aamusta
Eilen aamulla startattiin koko päivän kestäneelle kiertoajelulle pohjoiseen Skotlantiin. Yleensä emme ole hirveän innostuneita tuollaisille bussiturneille, mutta nyt se tuntui sopivalta idealta. Reissu kesti kaikkiaan 12 tuntia pysähdyksineen ja lauttareissuineen, mutta oli ehdottomasti käynnin arvoinen. Kuski kertoi reitin pituudeksi 620 km, joten olihan sitä siinä. Tuli jonkinlainen käsitys mitä täällä on muutakin kuin pelkästään Edinburghin kaupunki.

Kuskimme ja hauska oppaamme Billy ajoi ensin länteen kohti Glasgowia ja kertoili glasgowilaisten ja edinburghilaisten nokittelusta. Hän itse on Glasgowsta. Kävi erittäin selväksi, että kaupungit ja ihmiset kilpailevat keskenään kaikessa ja irvailevat toistensa kustannuksella. Edinburgh on Skotlannin pääkaupunki, mutta Glasgow on suurin kaupunki. Tietä antaneen säiliöauton kuljettajakin oli kuulemma mitä ilmeisimmin Glasgowsta, kun oli niin ystävällinen. Moottoritieltä käännyttiin maaseudun pikkuteille ja teollisuusmaisemat vaihtui maalaismaisemiin. Kaunista maalaismaisemaa oli Alamaillakin, kuten aluetta kutsutaan, ennen kuin vuoret alkaa ja noustaan Ylämaille kohti pohjoista Skotlantia. Kilmahogin pikkukylässä oli ensimmäinen tauko ja aurinko paistoi sinitaivaalta kuten koko päivän ajan.


Kilmahogin näkymiä


Bussin ikkunastakin onnistui muutama laukaus

Tämän jälkeen noustiin sitten Ylämaille ja olipas mahtavat maisemat! Vuoria ja kukkuloita niin pitkälle kuin silmä kantaa. Olimme molemmat lukeneet, että Skotlannin Ylämaalla on kaunista, mutta yllätys tuo meille kuitenkin oli. Tosi upeaa maisemaa! Erilaista tietenkin kuin vaikka Alpeilla, mutta tuokin kelpasi.

Näissä Glencoen maisemissa filmattiin mm. Braveheart


Meillä oli vaelluskengät jaloissamme ja jostakin syystä
ne meinasi lähteä viemään väkisin kuvan osoittamaan suuntaan

Maukkaimmille näköalapaikoille pysähdeltiin kuvaamaan puuttomia ja jylhiä vuoria. Patikoisijoita näkyi siellä täällä ja pohdimme tietenkin, että täälläkin olisi mukava patikoida! Billy kertoili mukavia alueen historiasta ja ilmeni, että useita tunnettuja elokuviakin on kuvattu noilla jylhillä vuorilla ja niiden solissa.

Matka jatkui ja lounaan jälkeen saavuimme pääkohteeseemme Loch Nessin järvelle. Sitä ennen ohitimme erittäin viehättävän Fort Williamin kylän, joka on kuulemma Iso-Britannian suosituimpia lomakohteita kesäisin. Tosi kivan näköinen paikka järven rannalla ja vuoret taustalla. Kylä on kuulemma britannialaisten patikoitsijoiden ja kiipeilijöiden suosima, koska lähistöllä sijaitsee Iso-Britannian korkein vuori Ben Nevis. Sen korkeus on 1344 metriä, joten ei se aivan mahdottoman korkea ole Alppien mittapuun mukaan. Kaunis kuitenkin.


Urquhart Castle Loch Nessin rannalla.
Skotit tuntuu olevan ylpeitä linnoistaan.
Loch Nessillä kävimme tunnin risteilyn ja etsimme sitä kuuluisaa hirviötä kamerallamme. Kuulimme tarinoita hirviöstä ja olemme entistäkin varmempia, että se on oikeasti olemassa. Siitä ei ole pienintäkään epäselvyyttä. Järvi on kuitenkin lähes 40 kilometriä (24 mailia) pitkä ja paikoin 300m syvä, joten siinä on niin paljon vettä, että Nessien löytäminen ei ole helppoa.



Loch Ness. Tuolta SE pitäisi löytää!
Loch Nessissä on enemmän vettä kuin kaikissa Englannin ja Walesin vesistöissä yhteensä! Etsipä sieltä sitten piileskelevä hirviö, joka ei halua tulla löydetyksi. Nessien valokuvasta on luvattu miljoonan punnan palkkio eli siinäpä motiivia valokuvaukseen!

Muitakin turistialuksia oli etsinnöissä mukana,
mutta me olimme ainoat onnekkaat!
Risteily oli mukava kauniissa maisemassa vaikka upeimmat vuoret olivat jo jääneet meidän mielestämme taakse. Sen jälkeen matka jatkui Skotlannin pohjoisimman kaupungin Invernessin kautta itärannikolle ja takaisin kohti Edinburghia. Yksi tauko pidettiin vielä pienessä idyllisessä Pitlochryn kylässä. Päivän aika huomattiin, että nämä kylät ja kaupungit täällä ovat tosiaan juuri sen näköisiä kuin jokaisesta Suomen televisiossakin näkyvästä brittisarjasta voi nähdä. Perin brittiläisiä.

Pitlochryn raitilla riitti säpinää.
Saatiinko me se miljoonan punnan kuva napattua? Erittäin outoja pyörteitä nähtiin veden pinnalla Janen kanssa laivamme lähistöllä, kun muut olivat kai baarissa tai jossakin. Erittäin suurella todennäköisyydellä saimme pienen näköhavainnon Nessieen. Tekisi mieli laittaa tähän tuo kuva, mutta silloin menettäisimme tuon miljoona puntaa, joka kuvasta on luvattu. Samahan se on ottaa. Rahaa se on pikkurahakin. Maksaapa kamera hintansa takaisin ja muutenkin hienon retken hinta tulee kuitattua!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olipa taas matkakertomusta. On niin pirun mielenkiintoista, että parempaa kuin romaanit! Linna ja sen ympäristö toi muistot mieleen ja kruununjalokivet! Mielestäni kävimme myös Bobby's pubissa. -leena-

Jaaskarit kirjoitti...

No kiitos! Täällä on ollut tosi mukavaa. Hieno kaupunki ja ollaan tosi tyytyväisiä reissuun. Ilmat on ollut mahtavat, ei ihan hellettä, mutta aurinkoa sinitaivaalta joka päivä. Viimeinen ilta tänään täällä ja ollaan harkittu Bobbyn baaria yhtenä vaihtoehtona ruokapaikaksi. Haggis on muuten tosi hyvää kuten tiedät!