Welcome to Haleakala Natural Park!
It doesn't look good guys but Hang Loose!
Tiistaina lähdimme autoilemaan Haleakala National Parkiin eli Halekala tulivuoren kraatteriin ja luonnonpuistoon. Säät täällä ovat olleet pilvisiä ja olemme miettineet tälle reissulle sopivaa päivää. Sääennusteet ovat samanlaisia joka päivälle, joten päätimme lähteä tänään.
Ajoimme puolitoista tuntia Kiheistä Haleakala Visitors Centerille ja Mauin saaren korkeimmalle kohdalle Haleakala vuoren huipulle 3400 metrin korkeuteen. Uramme helpoin Dreitausender. Sää oli aivan surkea, mutta aika kokeneina alppipatikoitsijoina elättelimme toiveita, että pilvet edes vilauttasivat meille näkymiä tulivuoren kraatteriin. Surkealta näytti.
Haleakalan Sliding Sands Trail oli hyytävän kylmä. Siis todella kylmä, varmaan pakkasta ja vettä/pikkurakeita satoi! Meillä oli sentään asialliset varusteet ja säälimme jenkkejä,
jotka pyörivät Centerin pihalla shortseissa, sandaaleissa ja t-paidoissaan.
Jotkut olivat ottaneet toki mukaan rantapyyhkeet ja niillä olikin täällä käyttöä,
mutta varmaan eri syystä kuin oli ajateltu.
Olimme sopineet, että käymme huipulta 45 min alaspäin katsomassa jos sää selkenee tai pääsisimme pilvimassan alle. Noin 20 min kävelyn jälkeen tuuli vain yltyi ja alkoi veden sijaa sataa jäätävää tihkua. Ei auttanut kuin kääntyä takaisin. Palasimme Visitor's Centerille ja täytyy myöntää, että manasimme huonoa tuuriamme.
Lähdimme autolla paluumatkalle ja ajattelimme, että otamme
edes yhden iloisen valokuvan tältä retkeltä! Sinitaivasta näkyy!
Lähdimme paluumatkalle alaspäin ja olimme toki pettyneitä, kun emme nähneet yhtään mitään odottamastamme Haleakalan tulivuoren kraatterista. Olimme kuin uitetut koirat ja eka kertaa lomallamme auton lämmityslaite puhalsi lämmintä ilmaa. Päätimme poiketa vielä yhdelle näköalapaikalle heti huipulta lähdön jälkeen nimeltään Kalahaku Overlook. Vaatteet märkinä ja valmiiksi pettyneinä ajoimme auton parkkiin. Koimme yllätyksen, joka vuoristossa on aina mahdollista.
Siis mitä ihmettä??? Onko K ajanut sumussa toiselle planeetalle?
Onhan se toki hyvä kuski, mutta silti!
Kalahaku Overlookilla saimme taas kerran todistaa pilvien liikkumisen ihmeitä. Olemme kiivenneet Alpeilla pilvien yläpuolelle, nähnet upeita maisemia niiden alta, mutta tällä kertaa meille avautui sivusta aivan uskomattomat maisemat. Aivan kuin eri planeetalta. Seisoskelimme maisemapaikalla puolisen tuntia ja kuvasimme maisemaa eri valoissa ja eri pilvimuodostelmissa. Joku taisi välillä käydä nostamassa alas vajonneet alaleukamme paikoilleen. Seuraavat kuvat ovat Haleakalan tulivuoren kraatterista eivätkä kaipaa kuvatekstejä. Aivan huikeaa!
Kuvat eivät ole käsiteltyjä, väritettyjä eikä muutakaan. Tuollaista siellä oli.
Uskomaton maisema!
Paluumatkalla ajoimme vielä yhden nähtävyyden, Iao Valleyn, kautta Kiheihin.
Kaksi eri maailmaa: tulivuoren kraatteri ja rehevä laaksoviidakko.
Upea Mauin saari tarjoaa maisemia kuunmaisemista sademetsään!
Tänäänkin kannatti kääntää se viimeinen kortti ja käydä katsomassa se viimeinen mesta.
Never give up guys!
