Am Heiligen Berg Andechs

Pyhä Vuori oli aika sumuinen sunnuntaina

 

Olemme käyneet Münchenissä sen verran usein, että aina pitää yrittää keksiä jotain uusiakin vierailukohteita. Keskustan ostoskadut ovat aika äkkiä nähty. Tänään oli vuorossa monien suosittelema Andechsin luostari Herrschingin kaupungin läheisyydessä vajaan tunnin junamatkan päässä Münchenistä.

Andechsin luostarissa oli tarjolla hengen ravinnon lisäksi ruumiin nautintoja. Luostarin kuuluisa olutpanimo tarjoaa tuotteitaan perinteiseen malliin viihtyisässä Bräustuberlissa. Olemme käyneet Saksassa kymmeniä kertoja, mutta ensimmäistä kertaa nautimme tänään perinteisen saksalaisen Schweinshaxen, eli sianpotkan. Vanha kansa tietää, että luun vieressä liha on makeinta ja hyvältähän tuo maistuikin. Siltikin taisi tulla kerralla valmiiksi tuo ruokalaji.

 Tänään tuli taas uusi luku hauskoihin tapaamisiin saksalaisissa ravintoloissa. Andechsissa pöytäämme osui würzburgilainen vanhempi pariskunta, joka otti todellakin asiakseen huolehtia kaukaisten suomalaisten viihtyvyydestä. Herra saattoi K:n tiskille tilaamaan oikeat ruoat ja juomat ja tuntui, että luulivat meidän olevan ensimmäistä kertaa ravintolassa elämässämme. K:n lähtiessä hakemaan juomatäydennystä, pappa kiirehti perään suosittelemaan ruokailun jälkeen parhaiten sopivan "kevyen" vehnäoluen. Vehnis oli siis otettava, vaikka hellesbieriä oli ajatus ottaa.

 Täällä viihdyimme jotenkin paremmin kuin harmaalla pihamaalla...

 K päätti eläkepäivillä muuttaa munkiksi Baijeriin

Fitnessteller?

Kun sianpotkan lihaisammat osat tulivat syödyksi ja muutenkin alkoi jo maha olla täysi, piti luovuttaa ja jättää loput syömättä. No, eipä ihan! Rouva, joka oli ystävällisesti auttanut Janea potkan leikkelemisessä pitämällä luusta kiinni ettei lihaklöntti lennä lautaselta pois (!), kysyikin saako hän ottaa luun puhdistettavakseen. Mikäpä siinä. Makealta näytti luun jälttäminen, kun rouva kävi asiasta tehden toimeen. Ruokailun päätteeksi rouva pyyhki serveteillä pöytämme ja liki piti, ettei pyyhkinyt suutammekin. Kaikkiaan tapasimme ihanan ystävällisen vanhemman pariskunnan. Ihastusta tietenkin herätti se, että olimme käyneet myös Würzburgissa.

Ruokailun jälkeen oli vuorossa joulutunnelmaa

Reilut 4 kilometriä takaisin Herrschingin kylään

Ammersee on Saksan 6. suurin järvi. Biergartenissa olisi ollut tilaa.

Valitsimme kuitenkin sisätilat ja paikallista musiikkia

 Tämä loma alkaa olla tässä. 11. kerta Münchenissä ja einmal Bayern, immer Bayern vaikkakin turistina. Tulemme jatkossakin. Bis zum nächsten mal! Seuraavan kerran sulattelemme joulukinkkua ja vaihdamme vuotta Varsovassa.

Auf Wiedersehen München!

Münchenin lauantai

Lauantai Münchenissä oli harmaa, mutta onneksi vain sään puolesta.

 Kuva on otettu Olympiapuistosta.

Perjantai-iltana pyörähdimme Augustiner am Platzl oluttuvassa ja totesimme taas kerran kuinka hiljainen suomalainenkin joutuu/pääsee täällä juttuun pöytäseurueensa kanssa. Oluttuvat näyttävät koko kaupungissa olevan täynnä viimeiseen paikkaan saakka eikä täällä kaksi ihmistä miehitä neljän hengen pöytää vaan pöytä pakataan täyteen. Pöytäämme sattuivat paikalliset Engelbert ja Birgit ja iltamme sujui hyvinkin rattoisasti eikä asiaa haitannut, että Engelbert oli K:n müncheniläinen kollega ja futismies. Meni "jonkin verran" aiottua pitempään ja lauantaiaamuna pitkä kävely oli paikallaan harmaassa Münchenissä...

Perjantai-iltana pistäydyimme myös Tollwood-festareilla,

jotka järjestetään kaksi kertaa vuodessa Wiesn'issä, Oktoberfest-alueella.

 Tollwood ei ollut meidän juttu ja kuvassa festareitten parasta antia

Am Platzl. Hofbräuhaus on Münchenin suosituimpia nähtävyyksiä, 

mutta emme oikein ymmärrä miksi. Siellä kannattaa käväistä, 

jos tulee kovasti ikävä japanilaisia tai jenkkejä.

Rathaus illalla

Lauantaina kävelimme ensin Münchenin Olympiapuistoon, josta jatkoimme metrolla Englischer Garteniin. Emme varmaan koskaan lakkaa ihmettelemästä täällä olevaa väkimäärää. Münchenin alueella asuu puolitoista miljoonaa ihmistä ja tuntuu, että he kaikki ovat aina samassa paikassa kuin me. 

Englischer Gartenissa oli kiva katsella koirien leikkiä

Itsenäisyyspäivän mitalisti

Palasimme keskustaan kävellen Englischer Gartenin läpi

Yksi Münchenin nähtävyyksistä on Isar-joen surffaajat

Milloin on mun vuoro..? Näitä hurjapäitä ei kylmä vesi pelota eikä
 veteen näköjään pyritä pituusjärjestyksessä?

 Iltapäivällä Marienplatzilla. Ihmetellä täytyy tätä väkimäärää:

sakkia on ruuhkaksi saakka joka paikassa. 

Mission possible und impossible in München

Olemme jälleen lempikaupungissamme! Olimme asettaneet ensimmäiselle Münchenin päivällemme vain ja ainoastaan yhden tavoitteen, joka liittyy rakkaaseen kävelyintoomme vuorilla ja tasamailla. Osoitimme epäinhimillistä itsekuria ja ohitimme kaikki joulumarkkinoiden glühwein- ja punsch-kojut ja sekä myös Münchenin keskustan bierstübet ennen kuin olimme hankkineet haluamamme. Nyt tulivat hankittavaksi kunnon kengät kävelyyn. Ensi kesänä ei tarvitse kevytpatikoita tai laaksokävelyitä vetää lenkkareilla tai raskailla vaelluskengillä. Mission completed!

 Torstaipäivän saalis Münchenin urheilukaupoista. Tarkkasilmäiset voivat

 kartan kannesta bongata ensi kesän toisen vaelluskohteemme.

Sen jälkeen olikin aika panostaa itse asiaan ja täällä Almit ovat helposti tavoitettavissa

Voisi luulla, että tässä nautitaan juomaa sisätiloissa. Eipä!

Ihan katutarjoiluunkin saadaan näin kivat sisustelut - Baijerissa kun ollaan.

Tunnelmallinen työpaikka?

Tähän väliin huonekuvamme

Perjantaina onkin sitten ollut rauhallisempaa. Joulumarkkinakuhinaa ja kävelyä. Kyllästymiseen saakka K on kytännyt lippuja FC Bayernin futismatsiin ja siltä näyttää, että tällä reissulla emme peliin pääse. Tähän saakka aiemmilla reissuilla K on aina jostakin liput kaivanut, mutta nyt lauantai-illalle pitänee keksiä muuta puuhaa...

Miksi pitää olla kokonainen joulukuusi? Täällä myydään isoa jouluoksaa,

 johon voi ripustaa koristeita.

Aah..Glühwein

Yksi suosikkiravintoloistamme Münchenissä on Andechser am Dom.

Yksi lempiravintoloistamme Münchenissä on Andechser am Dom. Ravintolan omistaja Sepp Krätz on saksalainen julkkis ja ravintolan seinällä olevista valokuvista päätellen Sepp tuntee kaikki maailman tärkeimmät ihmiset. Jaaskarit mukaanlukien. Kerran nimittäin menimme jälleen täpötäyteen Andechseriin eikä missään ollut tilaa kahdelle. Isäntä Krätz näki huolemme ja tuli hakemaan meidät pöytäänsä ja kätteli meidät mennen tullen ja kyseli kuulumiset. Olemme siis kätelleet miestä, joka on kätellyt mm. Paavia! Meidän ja Seppin valokuva on varmaan vielä kehitettävänä?

On se niin raivostuttavaa. Lippuja saatavilla,

 mutta ei sitten taviksille kuitenkaan. Verkauf nur an Mitglieder.

Mission impossible!

Matkalla Müncheniin

 Frauenkirchenin kaksi sipulitornia ovat Münchenin tunnetuimmat maamerkit

Pikainen katsaus matkailuhistoriaamme kertoo, että ennen alkavaa viikkoa olemme käyneet Münchenissä kymmenen kertaa. Joku voisi ajatella, että tykkäämme Münchenistä ja hän olisi jopa oikeassa. Noihin matkoihin mahtuu kokonaan Münchenille pyhitettyjä pitkiä viikonloppuja sekä München-käynnit osana jotain alppimatkaa. Kävimme myös neljänä vuonna perätysten ihan hiukkasen rentoutumassa maailman suurimmilla olutjuhlilla Oktoberfesteillä.

 Kirkolta hiukan vielä eteenpäin kävelykatua ja saavut Marienplatzille Rathausin kupeeseen.

Toinen Frauenkirchenin torneista on ollut viime vuodet rakennustelineitten takana. 

Ihan jännittää, mikä nyt on tilanne...

Odeonsplatzilla vuonna 2005

Olemme harrastaneet Münchenin matkoillamme myös kulttuuria...

Tässä Residence Palacessa sisustusvinkkejä saamassa.

 ...ja terveellistä baijerilaista ruokakulttuuria..

...eikä olutkulttuurikaan ole tainnut jäädä ihan tyystin huomiotta.

Viimeksi olemme käyneet lempikaupungissamme vuonna 2011 ja jälleen matkaamme sinne samoissa merkeissä joulumarkkinoille. Tiedossa on paljon kävelyä ja baijerilaista joulutunnelmaa: glühweinia, bratwurstia, paahdetun mantelin tuoksua, tunnelmallisia biergarteneita ja bierstübeja ja yleensä vaan mukavaa rentoutumista mainioissa puitteissa. "Loma" - sehän se sana on - oli vähän hakusessa arkiviikkojen jälkeen!

 Englischer Garten on lempipaikkojamme Münchenissä ja tässä puiston joulumarkkinoilla v. 2011

Englischer Garten on suuri puistokeidas keskellä Müncheniä

Monet ovat kyselleet, että mikä siellä Münchenissä on niin hyvää ja tuohon on aika vaikea vastata. Ei siellä mitään niin hirveän erityistä ole mitä ei olisi monessa muussakin kohteessa. Ehkä olemme ihastuneet baijerilaiseen tunnelmaan ja katukuvaan. Jotenkin tuntuu, että pohjoisemmassa Saksassa esim. vaikka Düsseldorfin seudulla, ei ole hirveän suurta eroa Skandinaviaan, mutta Baijeri tuntuu enemmän jo Etelä-Euroopalta. Se on se fiilis mikä itsellä vaan tulee johonkin kohteeseen. Tarviiko sitä aina niin pystyäkään perustelemaan?

 Neljänä syksynä peräkkäin (v. 2006-2009) haimme Oktoberfesteiltä puhtia Suomen pimeään talveen

 

Oluen ystävälle München ei ole vain Oktoberfest tai tunnelmalliset bierstübet. Mukavia biergarteneita on lukuisia ympäri kaupunkia. Tässä Augustiner biergarten.

  Müncheniä ei voi ohittaa ilman futista. FC Bayernin matseihin liput ovat kiven alla, mutta kolme kertaa olemme siinä onnistuneet. Lauantai-iltana olisi FC Bayern - Leverkusen, mutta nyt näyttää todella huonolta lippujen osalta.

Kohta siis kaamos katkeaa osaltamme ja pääsemme muutamaksi päiväksi eläväisempään ja toivottavasti valoisampaan Eurooppaan.

 Frauenkirche ja sen yläpuolella on valoa ja sinitaivasta,

 jos on päässyt Suomen marraskuussa unohtumaan.

 Niin mekin!

Palaamme asiaan loppuviikosta näissä merkeissä!