20. kerroksen huoneestamme on asialliset näkymät Malakan salmelle
Batu Ferringhin rantaa
Viikon lomailusta huolimatta olemme yhä sinutteluväleissä.
Siitä huolimatta ihan periaatteesta nukumme molemmat omassa King Size-vuoteessa,
kun kerran hotelli antaa siihen mahdollisuuden.
Kylänraitilla on hiljainen hetki.
Normaalisti liikennettä on enempi.
Normaalisti liikennettä on enempi.
Satay-vartaat
Malesiassa herkkäunisten herätys tulee firman puolesta. Batu Ferringhillä hotellimme lähellä on moskeija, josta suoritetaan rukouskutsu viisi kertaa päivässä. Ensimmäinen rukouskutsu kajahtaa aamukuudelta ja se kestää noin puoli tuntia. Moskeijassa on kymmenkunta kajaria, joten kuuluvuus on taattu pienehköllä rannalla. Huoneemme on 20. kerroksessa ja silti Imaamin rukouskutsu kuuluu unen läpi. Meillä olisi huoneessamme rukousmattokin käytettävissä, mutta olemme toistaiseksi kuunnelleet aamurukouskutsut sujuvasti kumpikin omissa King Size-vuoteissamme pötkötellen. Huomautettakoon, että jo toisena aamuna olimme sen verran sopeutuneet, ettei kumpikaan herännyt muazzinin kutsuun.
Moskeijan minareetista kaikuvat rukouskutsut herättävät
uskovaiset rukoushetkeen jo aamukuudelta.
Lauantaina päätimme lähteä käymään Penangin suurimmalla buddhalaistemppelillä nimeltään Kek Lok Si. Täällä kuten Singaporessakin taksilla ajaminen on erittäin halpaa ja intialaisen Ariffin-nimisen kaverin kanssa teimme diilin, että hän vie meidät temppelille, odottaa tunnin ja sen jälkeen ajaa meidät vielä saaren suurimpaan kaupunkiin Georgetowniin. Ariffin oli mukava kaveri ja kova raatailemaan. Saimme kaupan päälle vielä infoa Penangista paikallisesta näkökulmasta. Georgetownista palasimme hotellille bussilla ihan vaan matkailukokemuksen tähden. Bussit ovat täällä hyvätasoisia ja liiankin hyvin ilmastoituja. Mukaan varatulla huivilla oli käyttöä, sillä jääkylmän puhalluksen alla ei ollut kiva matkustaa ilman suojaa.
Malesialaiset tuntuvat tykkäävän autourheilusta. Pari tullimiestä kyseli tullessamme, että mistä tulemme ja vastauksen kuultuaan huudahtivat iloisesti, että " Mika Häkkinen". Taksikuskimme kentältä hotellille kyseli samaa, mutta hänellä oli kai navigaattori hiukan hakusessa, kun totesi, että " Yes yes, I know, Niki Lauda!" Miten tuonkin nyt ottaisi?
Kek Lok Si -temppelin alimmalla tasolla.
Oli muuten suhteellisen koristeltu paikka.
Oli muuten suhteellisen koristeltu paikka.
Temppeliä on rakennettu yli sata vuotta.
Alue on laajentunut rinteessä yläsuuntaan. Yläalueille
pääsee pienellä hissillä ( tai kävellen).
Palvonnan kohteet hämmästyttävät kulttuurista riippumatta.
Buddhalla on varmasti ollut aina laksaa tarjolla.
Buddhalla on varmasti ollut aina laksaa tarjolla.
Kuan Yin on myötätunnon ja armon jumalatar, feminiininen buddha,
jonka valtava patsas on viimeisin ja vielä keskeneräinen rakennelma
Kek Lok Sin temppelialueella.
Georgetown taustalla.
Siellä vietämme Penangin lomamme viimeisen päivän.
Georgetown taustalla.
Siellä vietämme Penangin lomamme viimeisen päivän.
Bongaa K kuvasta? Jos haluat kaupungin parasta ruokaa, syö siellä missä paikallisetkin. Autokorjaamon varaston näköisessä paikassa söimme ihanan
kolme ruokalajin lounaan kolmella eurolla.
Hyvää ruokaa!
Malaijin kielen kurssin aloitimme jo tulomatkalla.
Jos ylempi teksti ei jollekin heti aukea niin voi tarkastaa alempaa.
