Piran

Piran keskiaikaisilta muureilta kuvattuna

Slovenian pieni rannikkokaistale Adrianmeren rannalla häviää suosiossaan Kroatian pitkälle rannikolle. Rantaviivaa Slovenialla on vain 47km ja siitäkin siedettävää rantalomailupaikkaa ihan pieni pätkä. Eipä ihme, että ne muutamat rantakilometrit ovat lomakuukausina täynnä kuin nuijalla lyötynä. Moni luovuttaa suosiolla ja ajelee väljemmille Kroatian rannikoille. Näin alkukesästä täällä näyttää kuitenkin olevan aika vähän porukkaa. Ravintolat ovat puolityhjiä ja suurimmat joukot muodostavat luokkaretkeläiset ja uimakoululaiset, joita tapaa joka puolella.

 Hotellimme Barbara Fiesa on rannalla vanhankaupungin ulkopuolella.

 Hotellilta johtaa rannanmyötäinen kävelytie Piranin keskustaan.

Vartin kävelyn jälkeen saavutaan kirkolle

Piran sijaitsee Adriamereen pistävällä niemellä. Sen nimen syntyhistoria viittaa kreikan kielen sanaan 'pyr' eli tuli, tai sitten 'pyrranos' eli punertava kivilaji, jonka kalliorinteet nousevat jyrkkinä merestä. Niemellä on poltettu kokkoa merimerkiksi.Nykyään puntan kärjessä on nykyaikainen majakka. Piranin kupeessa on vuosisatoja valmistettu suolaa merivesialtaissa. Suolakaupalla kaupunki piti pintansa roomalaisten ja venetsialaisten kanssa. Venetsian kauppamahdin yhteistyöstä kielivät kaupungin vanhat talot. Kaupunki muistuttaa suurta ulkoilmamuseota kapeine kujineen ja vanhoine rakennuksineen.

 Kirkon kupeesta näkyy kaupungin keskustaan.
Satama-alue ulottui yli sata vuotta sitten nykyisen torin alueelle ja on 
nykyään täytetty ja peitetty.

Tartinin aukiolla seisoskelee itse viulistin patsas. 

Torilta johtaa kapeita mukulakivikujia joka suuntaan.

 

 Vaelluskengät ovat vaihtuneet sandaaleihin

 

 Kivoja kujia riittää

Piranissa syntyi säveltäjä ja viulutaiteilija Giuseppe Tartini, josta täällä ollaan ylpeitä. Kaupungin pääaukio Tartinijev trg on saanut nimensä taiteilijan mukaan. Tori on vanhankaupungin ainoa iso aukio, jonka reunalla on nättejä kunnostettuja rakennuksia, ravintoloita ja hotelleja. Se on myös keskustan ainoa paikka lapsille, jossa voi pelata palloa.

Sataman suulta

 Mäen päällä häämöttävät kaupungin keskiaikaiset muurit

 

Se pakollinen välimerellinen rantakatu ravintoloineen löytyy täältäkin.

Piranin vanha kaupunki on rauhoitettu autoilulta. Autot jätetään kaupungin ulkopuolelle parkkialueille, joilta pääsee ilmaisella bussilla ihan keskustaan. Kävelymatkakaan ei ole kuin muutama sata metriä.

Muutama kilometri rannikkoa pitkin etelään tullaan Portorozin aulueelle. Siellä sijaitsee Slovenian ainoa rantalomakohde. Hintataso hotelleissa on keskimääräistä korkeampi. Kävelimme tiistaina Portoroziin eli ruusujen satamaan. Tuuli sattui juuri sillä puolen niemeä olemaan erityisen hurja eikä aamutuimaan ollut vielä ehditty siivota ukkossateen jälkiä. Saattoi silti kuvitella, että parhaana päivänä rannat kuhisevat auringonpalvojia. Ravintoloiden alueilla sai aurinkotuolista pulittaa 10€. Hotellien asiakkaat saivat ehkä rantatuolinsa hintaan kuuluvina. Kaikin tavoin olemme tyytyväisiä oman hotellimme sijaintiin. Auton sai ilmaiseksi parkkiin ja mukavaan vanhaan kaupunkiin on helppo ja lyhyt kävely. Iltapäivällä kävelyjemme jälkeen on ollut mukava nauttia hotellin rannassa auringosta.

 Ukkoskuuro piiskasi Pirania tiistaiaamuna

Portoroz on tyylikäs rantaresortti. 

Ukkosen jälkeen auringonpalvojat tosin eivät olleet vielä ehtineet töihin.

Punainen lippu kertoo, että kampaus menee sekaisin.

 Olisikohan mahdollista lennähtää vastapäiselle Kroatian rannalle. 

Hurjasta ukkosaamusta huolimatta päivästä tuli kaunis ja aurinkoinen.
 

 Aamun rankkasade aiheutti rantatiellemme maanvyörymiä.

 Risotto katkaravuilla oli makuelämys

Adrianmeressä harvinainen pullonokkadelfiini bongattiin hotellin rannassa

Turistiammateissa olevat ovat täällä asiallisia. Sisäänheittäjiä ei missään ravintoloissa ole, eikä muutenkaan ylimaireata käytöstä. Voisi jopa sanoa, että tapaamamme paikalliset ihmiset ovat hieman pidättyväisiä. Kieliä osataan hyvin. Varsinkin täällä rantakohteessa tarjoilijat vaihtavat sujuvasti italiasta saksaan ja englantiin ja joskus jopa suomeksi. Tänään eräs tarjoilija arveli ensin meidän olevan saksalaisia, mutta jouduimmme valitettavasti oikaisemaan hänen arvionsa. Heti kotimaamme kuultuaan hän totesi, että "Tappara, Tötterö ja Matti Nykänen". Erikoisia asioita Suomesta tunnetaan. Huomenna vaihdamme taas paikkaa. Seuraavat jutut tulevat Ljubljanasta.