Kohtuullisen mukavaa olla Stubaitalissa
Lauantaina ajelimme lempimaahamme "Saksa-Itävaltaan", kuten mäkikotkamme Matti aluetta luonnehti. Tällä kertaa majoituimme Itävallan puolelle Stubaitalin laaksoon Neustiftin kylään. Stubaital ja Neustift ovat meille tuttuja vuodelta 2011, jolloin vietimme täällä kuukauden. Ehkä viihdyimme, kun päätimme nyt palata verestämään patikkamuistoja tulevan parin viikon ajaksi.
Apartments Nadine tarjoaa myös mukavan parvekkeen
Vuonna 2011 kohdallemme osui Tirolin kylmin kesä 50 vuoteen. Tällä kertaa pari eka päivää on mennyt ihan eri merkeissä ja alppialueetkin ovat saaneet osansa Keski-Euroopan helleaallosta. Jatkossa homma kuitenkin ilmeisesti vähän rauhoittuu, iltapäiväukkoset ja sadekuurot yleistyvät ja sää muuttuu pari askelta normaalimpaan suuntaan, mutta sään yleiskuva näyttää yhä hyvältä.
Sunnuntaina patikoimme Stubaier Höhenwegiin kuuluvan pätkän Sulzenauhütte-Nürnbergerhütte. Olemme aiemmin tehneet saman reitin toisin päin. Nousu Sulzenauhüttelle on helppo ja itse Sulzenaun tasankoniitty on kaunis. Siitä eteenpäin kohti Nürnbergerhütteä reitti muuttuu mustaksi eli vaativaksi. Kapusimme yli Niederlin solan, jossa sai taas pistää sauvat repun henkseleihin, että kädet vapautuivat vaijereihin.
Grunausee
Jyrkkää, mutta neljä vuotta sitten pelotti enemmän
Reitti on merkitty mustaksi (vaativaksi) varmaankin Niederlin (2629m) ylityksen vuoksi. Siinä tulee jyrkässä rinteessä pienen matkaan aika kapeata polkua, joka on varmistettu vaijereilla molemmin puolin solan huippua. Muistelimme, että neljä vuotta sitten pidimme kohtaa paljon pelottavampana kuin tänään, joten ehkä kokemus auttaa tässäkin harrastuksessa.
Solan ylitys on vaijerein varmistettu, mutta kannattaa pysähtyä ihastelemaan maisemia
Maistuisiko lounas Nürnbergerhütten terassilla? Maistui.
Ensimmäisen Stubain patikkamme pituudeksi tuli reilut 14 km, nousumetrejä 1200m ja laskumetrejä 1300m, kun palasimme eri paikkaan mistä lähdimme. Mukava olla taas Itävallassa!
Almille huilaamaan. Almit ovat vaeltajan keitaita ja Itävallassa
ne eivät ole väsyneen patikoitsijan näköharhoja.
9 kommenttia:
Mukavia vaellusreissuja teille sinne Stubaitaliin!
Tuo vuosi 2011 oli juuri meille ensimmäinen täällä uudessa kotimaassa. Kyllä mukavalta tuntui kun helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna, meidän toisena asumisen viikonloppuna, oli 18 lämmintä ja Suomessa pakkasta 30. Kevät oli tuolloin aikainen ja lämmin, pääsiäisenä oli jo täysi kesä. Kesäkuussa taas kylmeni alle kahteen kymmeneen. Elokuu ja syyskuu olivat lämpimiä.
Kiitos! Vuoret täällä ovat erilaisia kuin Dolomiiteilla, mutta kauniitahan nämäkin ovat:) On se kyllä varmasti upeaa saada asua täällä keskemmällä Eurooppaa, kun lähes joka paikkaan on autolla ajettava matka. Voi lähteä vaikka hetken mielijohteesta ja onhan talvi tai kylmä aika kaikkiaan kuukausia lyhyempi kuin Suomessa.
Itävallan vuoret ovat myös erittäin kauniit!
Niin, olemme kyllä kiitollisia tästä kaikesta. Pakkasennätys meidän mittarissa on -14 astetta. Yhden talven pakkasennätys on vain -1.5 astetta. Lumi maassa viikon verran yleensä kerran tai kaksi. Viimetalvi oli poikkeus, että lumi pysyi lähemmäs kuukauden. Tiet eivät ole loskaisia ja hyvin harvoin edes jäisiä. Joulu on vietetty kotona +13 asteen lämmössä. Joulukuun lopussakin se aurinko paistaa lämpimästi. Kyllä tämä on vieläkin suurta ja positiivista ihmettä, pohjois-Suomesta muuttaneelle. Alpit kyllä mielestäni ovat lumipeitteessä ja auringon paisteessa kaikkein kauneimmillaan, vaikkei talvesta tykätäkään.
Mukava on tämä kesäkin, kun eilen kotimittari näytti ennätyslukemia, reilu +35 astetta. :)
Voisi sitä hyvin vaikka ajaa viikonlopuksi Välimerelle, eikä ajaminen tuota ongelmaa, mutta olemme opetelleet hillitsemään meno intoa. Viikonloppuna menemme vain lähelle, kun lähelläkin on sitä katseltavaa niin paljon.
Se on täysin totta, että alppivuoret ovat kauneimmillaan, kun lumipeite on "kaljun peittona". Aina joskus leikimme ajatuksella, että millaistahan olisi asua ja elää täällä vakituisesti, mutta ainakaan toistaiseksi se homma ei ole mahdollista toteuttaa:)
Melkein on jo reitit suunniteltu kuvienne perusteella😉👍
Melkein on jo reitit suunniteltu kuvienne perusteella����
Aikamoisia vuorikauriita te olette. Hiki valuu ja polvia kolottaa ihan vain lukiessa :-) Mukavasti kirjoitettua blogia on siitäkin huolimatta mukava lukea ja ihailla kauniita maisemia ja te ette unohda ruokakuviakaan. Kiitos, että jaatte kokemuksianne!
Minä ja mieheni vietämme ensimmäisen alppilomamme osittain samoilla Dolomiittien seudulla kuin te. Mukava saada vinkkejä reiteistä. Pitää vain katsella saako niitä jotain muutettua niin, että systeemillä pääsee alas. Majapaikaksemme valikoitui Val di Fassa, jotta rakas mieheni saa puhua italiaa. Sieltä Cortinan (lisää italiaa) kautta rakkaaseen Itävaltaani, josta pääsee sitten päivässä kotiin...
Kirjoitit Soleilille vastaukseksi: “On se kyllä varmasti upeaa saada asua täällä keskemmällä Eurooppaa, kun lähes joka paikkaan on autolla ajettava matka... “
Noin minulle muuten tätä muuttoa Saksaan mainostettiin. :-(
Periaattessa siis noin, ja moneen paikaan pääseekin, mutta esim. täältä missä asumme on käytännössä jonkin verran hankalaa, jos haluaa oikeille vuorille (kuten me). Meiltä on periaatteessa vain n. 4h 30 min lähemmille oikeille vuorille. Todellisuudessa tuohon menee ajamalla mitä tahansa 7h →. Ei kiva :-(
No, mikä kuitenkin on kiva täältä matkaan lähtiessä, että saa lätkäistä auton takakonttiin tavaraa niin paljon kuin sinne mahtuu. Eikä tarvitse miettiä painorajoituksia lennoille ja varata epäm. aikaa lentokentälle menoon :-)
Kaikella on puolensa. Mieluiten asuisin paljon etelämmässä kuten ymmärtääkseni Soleil ja miehensä, jotta normiviikonloppuna voisi vuorille kipaista. Ehkäpä joskus :-)
Mukavia vaelluksia ehdottomassa suosikkimaassani :-)
t, Raija
Kyllähän ne reitit pitää etukäteen suunnitella, että ei täällä tarvitse tuhlata siihen kallista loma-aikaa:)
Kiitos Raija mukavasta kommentista:) Val di Fassa on erittäin kaunista aluetta, joten varmasti hyvän valinnan olette tehneet! Kyllä tuolla(kin) alueella käsittääksemme on järjestetty erilaisia vaihtoehtoja, jotta halukkaat pääsisivät upeisiin maisemiin itselleen sopivalla kävelymäärällä. Dolomiitit ovat upeat, mutta kyllä tämä Itävalta on meidänkin ehdoton suosikkimaamme:)
Lähetä kommentti