Mosel, saksalaisten kätketty helmi

 Kurkistetaanpa jo tulevaan. Siellä se Mosel jo häämöttää!

Tämän postauksen kuvat ovat kesän 2007 matkaltamme.

Tuohon otsikkoon törmäsimme jossakin suomalaisessa matkailulehdessä vuonna 2006. Se oli sitä aikaa, kun olimme juuri vapautuneet matkustelemaan vähän useammin kuin vain joskus ja jouluna. Mikä Mosel, ihmettelimme, never heard. Kartalta se kuitenkin löytyi ja siitä lähti idea etenemään sillä seurauksella, että kesällä 2007 vietimme muutaman viikon Mosel- ja Reinjokien viinilaaksoissa.

Laiskahko virta, leppoisa tunnelma, idylliset pikkukylät ja viinirinteet.

Moselia parhaimmillaan ja sinne suuntaamme tulevalla viikolla.

Moselin rinteitä alkukesällä.

Siihen aikaan Helsingistä oli vielä hyvä Germanwingsin lentoyhteys Köln/Bonn-kentälle. Kölnistä matkasimme junalla Koblenziin, jossa on Reinin ja Moselin risteyskohta nimeltään Das Deutsche Eck. Vajaa parisen viikkoa matkasimme Moselia pitkin etelään pienillä jokilaivoilla ja lyhyemmän aikaa Reiniä pitkin takaisin Bonniin. Alkukesän viinirinteet olivat vielä kasvunsa alussa.

 Kahden joen Reinin (vas) ja Moselin risteys Koblenzissa.

Das Deutsches Eck. Tässä olemme jo laivalla paluumatkalla kohti Bonnia

 ja joku viikko aiemmin menimme laivalla Moselia kohti etelää.

Moselin ja Reinin rantamat ovat olleet otollisia paikkoja verottaa kauttakulkua. 

Siispä niitä reunustavat lukuisat entisten pikkuruhtinaiden mestat.

Burg Elz on hieno linna keskellä metsää lähellä Cochemia.

Pieni ja idyllinen Mosel teki meihin selvästi suuremman vaikutuksen kuin joka tavalla suurempi, ruuhkaisampi ja turistien kansoittama Reinin laakso. Reinille emme ole oikeastaan koskaan ajatelleet palaavamme, mutta aina on ollut mielessä, että Moselin pienissä kylissä viinirinteiden juurella voisi joskus poiketa uudelleen. Nyt on sen aika.

Pienet kylät heräävät kesäksi idyllisiksi turistien pysähdyspaikoiksi.

Beilsteinissa vietimme pari mukavaa päivää.

 Tässä saadaan kohta maistiaisia Zellissä v. 2007. Majoituspaikkamme emäntä

Frau Stein vei meidät viinikellariinsa ja tarjosi omien köynnöstensä satoa.

 Ihan normiomakotitalossa oli melkoinen viinikellari ja

 yöpyminen maksoi 20 euroa sisältäen pullon Rieslingiä.

Onko Mosel saksalaisten kätketty helmi? Tähän kysymykseen siis lähdemme tulevalla viikolla hakemaan jälleen vastausta yli 7 vuoden tauon jälkeen. Lentomme kulkee Tampereelta Hahniin ja sieltä siirrymme vajaa 30km länteen Bernkastel-Kues-nimiseen kylään. Pitkän viikonlopun aikana on tarkoitus ilman toivottavasti salliessa käveleskellä viinirinteillä, pyöräillä Mosel-joen tasaisia rantoja ja katsella kauniita pikkukyliä. Pysy mukana!

Viinirinteillä riittää houkuttelevia kävelyreittejä. Näistä selvitään

 tosin ihan lenkkareilla ja vaelluskengät jäävät kotiin.