Lomamme toisella Honolulun osalla emme asu enää
Waikiki Beachin rannassa. Aqua Aloha Surf hotellista on matkaa rantaan 500m.
Ei näissäkään aamukävelypuitteissa ole suurta valittamista.
Ensimmäistä kertaa tällä lomalla olemme saaneet kunnolla toimivan nettiyhteyden hotellihuoneeseemme. Eilen illalla paikallinen sähköputkimies koputti huoneemme ovea ja vaihtoi kaapelit ja modeemin ja sen jälkeen olemme olleet yhteydessä ulkomaailmaan. Kolmen viikon reissulla nettiyhteys on välttämätön nykyään ja tässä hotellissa se ei aiemmin toiminut lainkaan. Valitimme aina respan ohi mennessämme ja ilmeisesti he kyllästyivät meihin ja soittivat Honolulun jimcarreyn töihin.
Perjantain ajoreissumme käynnistyi näistä maisemista.
Koko Crater.
Lauantaina autoilimme Oahun saaren etelärannikolla. Päivä oli välillä aurinkoinen ja välillä pilvinen, mutta maisemat olivat komeita. Mauilla meillä oli muutama pilvinen päivä, mutta samana aikana Oahulla on satanut kovasti, joten olemme olleet täältä pois hyvään aikaan. Täällä on ollut selvästi kuumempaa kuin etukäteen ajattelimme. Luulimme päivälämpötilojen olevan reilun 20 astetta, mutta siihen on tullut 10 astetta lisää. Emme valita.
Pysähdys- ja valokuvauspaikkoja on muutaman kilometrin välein
Uimaankin pääsee, jos kuski kuumenee liikaa vaikkapa tässä Sandy Beachilla
Seitsemän tunnin reissuun mahtui autoilua, kävelyä ja auringonottoa hienoilla rannoilla. Oahun eteläreitti on saaren suosituin ja komeimmilla paikoilla oli väkeä ruuhkaksi saakka. Yksi suosituimmista kohteista on suojaisa Hanauma Bay-niminen lahti. Sinne oli jo aamulla yhdeksän (!) aikaan niin pitkä auto- ja turistijono, että ohitimme paikan tällä kertaa. Aiomme tehdä sinne ehkä ihan oman retkensä ja lähteä aiemmin.
Makapuu Pointilla löimme auton parkkiin ja kävelimme 45 min näköalapaikalle, josta oli tällaiset maisemat Oahun rannikolle. Mitä sanoisi Jorma Uotinen....EI PAHA!
Majakan lisäksi saimme bongata valaita! Niitä on Oahunkin rantavesissä.
Saldo: kymmenkunta ryhävalasta ja neljä upeaa hyppyä!
Luulimme jo valaiden menneen hyppylakkoon, kun emme pariin päivään nähneet niiden hyppivän.
Lensimme Honoluluun Mauilta torstaina. Lento kesti 25 minuuttia, joten hätäisesti ehti henkilökunta tarjota mehut ennen kuin nousun jälkeen aloitimme laskeutumisen. Otimme lentokentältä vuokra-auton ja bussimatkalla Dollar-autovuokraamoon saimme taas aihetta hymyyn. Hyperaktiivinen ja puhelias bussikuskimme oli kotoisin Filippiineiltä, mutta oli asunut 32 vuotta Havaijilla, koska piti tätä mukavana paikkana. Hän sijoitti meidät "First Classiin" ihan viereensä. Ja loi paheksuvan katseen K:iin, joka suomalaiskansalliseen tyyliin aikoi istahtaa yhtä penkkiä kauemmas. Onneksi K ymmärsi yskän ja siirtyi piikkipaikalle ja otti keskustelutyyliin etunojan. Joskus täytyy meidän venyä paikalliseen tapaan sopeutuessamme.
Oahun rantamaisemaa
Ajaessaan (puolet matkasta kasvot taakse matkustajiin päin) kaveri otti
kaikki mukaan keskusteluun ja lähes esitteli ihmiset toisilleen.
Bussissa oli kaksi muuta matkustajaa lisäksemme ja he olivat lentäneet
Los Angelesista "in first class" ja majoittuvat "in a private
residence". Danny de Viton näköinen kaveri kyseli kuultuaan kotimaamme,
että "are you hockey fans, guys", mutta ilmoitimme ettemme oikeastaan
ole. Ei haitannut, " have a good time, guys"!
Puolentoista tunnin Makapuu Pointin kävelyn ja valaiden bongailun jälkeen rentouduimme kuvassa näkyvällä Makapuu Beachilla. Uimaan ei menty, koska siellä on niin vaaralliset rantatyrskyt, että rantaa suositellaan vain kokeneimmille bodysurffareille.
Näkymä Makapuulta Honoluluun päin. Hienoa rannikkoa ja Koko Head Crater hallitsevana. Meinasimme kävellä sen huipulle, mutta valitsimme väärän parkkipaikan. Kuultuamme, että joutuisimme kävelemään tasamaata puutarhassa palasimme autollemme ja jatkoimme matkaa.
Täällä on oikeasti tuon väristä vettä ja tuollaisia rantoja.
Vastaavaa olemme nähneet vain Barbadoksella.
Hienoa Oahun maisemaa
Pakko laittaa yksityiset erityisterveiset Lietoon. Osuimme aivan sattumalta Tripadvisorin ykköspaikkaan Waimanolossa. Mainiot fish tacot! Maksoivatkin peräti 4 dollaria kappale.
Lomakassa kiittää!
Autovuokraamossa hymyilimme myös, kun virkailija kysyi K:lta, että "Do you really want a small car, sir"? Olisi kuulemma ollut isompiakin vapaana, mutta otimme varaamaamme kokoluokkaa. Pienihän se on, vain seitsemän henkeä vetävä, mutta yritämme sillä tämän viikon pärjätä. Jäimme myös pohtimaan automme nähtyämme, että mikähän se isompi auto olisi ollut?
Hang Loose guys! Pienessä "Söörin" kuljettamassa autossa olisi
pari penkkiriviä tyhjänä kuskin ja kartturin takana. Kuudelle mukavalle hepulle olisi tilaa,
jos Oahun maisemat kiinnostavat tulevina päivänä. Keep in touch!
Lauantaiaamuna autoilimme Pearl Harboriin. 7.12.1941 Japani
hyökkäsi tänne ja iskussa kuoli yli 2000 amerikkalaista merisotilasta.
Kevensimme tunnelmaa jatkamalla ostosparatiisiin nimeltä Waikele Premium Outlets
Olemme joskus aiemminkin blogissa ihastelleet japanilaisten valokuvausintoa ja poseerausta. Iltapäivällä ehdimme vielä Waikiki Beachille todistamaan tyttöporukan hauskanpitoa.
5 kommenttia:
Waimanoloa laitettu navigaattoriin! IsoM
Kannattaa. Oikeastaan vähän ihmeteltiin, että miten se on mennyt sinulta ohitse.:)?
Ei se oo woinut ohi mennä, jokaisella kioskilla ei vaan pysty syömään....
Kiva juttu, eikun tosi tarinaa elämästä taas. Upeat on maisemat, jos ne olis paremmat niin ne olis pilalla! Kyllä me oltais tullut teidän kaveriksi, jos oltais tiedetty, että autoon mahtuu. (nyt on sitten vihdoin saatu rahat auto europelta, muuten!)
Yritänpä nyt skypettää, jos en saa kiinni niin joku toinen kerta. Jaa mutta nyt taidattekin olla jo ulkoilmassa, nythän teillä on aamu. Onneksi loppui nuo olympialaiset, että tietää edes mikä aika on Suomessa. Upeat oli päättäjäisetkin, ruplia ei ole säästelty.
-L-
Kyllähän tuohon autoon mahtuu, mutta ette taida enää ehtiä tänne ennen kuin meidän pitää palauttaa se ja palata iloiseen, värikkääseen ja välittömään Suomeen. Hienoa, kun saitte rahat takaisin vuokrastanne!
Lähetä kommentti