Tulkkausvirhe vai kulttuurieroja?

Joululomamme Barbadoksella vetelee viimeisiään, valitettavasti. Mielestämme olemme onnistuneet aika mukavasti rentoutumaan tällä saarella, joka on siihen omiaan. Aivan mainion rennon letkeä meininki. Niska/hartiaseudun pahimmat jännitystilat on laukaistu reggaen nyökyttelyn tahdissa ja on saanut nauraa paljon. Lomaa parhaimmillaan. Tuttu kotomainen synkkä jurotus on kuitenkin jo parin päivän päässä ja viimeistään bussimatkalla lentokentältä kotiin palaamme taas talviseen ja pimeimpään arkeen. Ihan odotamme Vainion Liikenteen bussikuskin monotonista kuulutusta seuraavasta pysäkistä talven pimeydessä: "Vanha Hautausmaa".

"Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen"? Sitä kysyi jo Jope Ruonansuu.

 Se on nyt sitten perusteellisesti tutkittu.

 Oikea vastaus on parikymmentä  sekä kuskin parhaat kaverit.

Barbados eroaa mielestämme esim. käymistämme Thaimaan kohteissa siinä, että täällä on suoraan sanottuna hauskempaa. Paikalliset elävät rentoa elämää muiden mukana eivätkä tunnu olevan ainoastaan palvelemassa turisteja. Elintaso on täällä Karibian alueen huippua ja sen vuoksi hintataso on tietysti ihan eri luokkaa kuin Thaimaassa. Meidän iltaruokailumme ovat maksaneet suunnilleen noin 25-40 Barbadoksen dollaria per henkilö eli noin 9,5 - 15 euroa. Välipalaa ja snäkäriä saa halvemmalla.

Uuden vuoden illallinen kahdelle hengelle. Pari wrappia ranskalaisilla ja tueksi

 grillatut vihannekset ja makaroonilaatikko. Hinta mikrobanksien kanssa noin 30 euroa.

Ruoka on ollut täällä kauttaaltaan hyvää ja jopa herkullista. Kalaa olemme syöneet paljon. Sitten on tietysti niitä paikkoja, joissa ruoka maksaa sen verran, että kiharimmatkin rastat suorenevat hetkessä. Vaatteita emme ole juuri shopanneet, mutta ne maksavat saman verran kuin Suomessa. Legginsien hinta on liikesalaisuus emmekä voi sitä paljastaa. Mikrokokoinen (275ml) Banks-olut maksaa baarissa 5 dollaria eli hiukan alle pari euroa.

Matkalla Silver Sands -rannalle ohitettiin South Pointin majakka.

Rantapyyhkeelleen saattaa joskus saada yllättävän märän ja hiekkaisen kaverin.

Uuden vuoden aattona lähdimme aamulla katamaraaniristeilylle. Normiristeily, jossa sukellettiin merikilpikonnien kanssa, syötiin lounasta ja juotiin pari litraa suolaista merivettä per henkilö snorklatessa. Mereen jäi silti tarpeeksi vettä.

 Tuollaisella katamaraanilla menimme

 Is that really a Sea Turtle?

 Rannan tuntumassa huilanneelle surffarille RESPECTIÄ!

Mukava reissu ja juttelimme erään englantilaisen pariskunnan kanssa, jotka ovat omistaneet pitkään lomaosakkeen täällä. Kertoivat, että yhden kerran he olivat viettäneet lomansa Barbadoksen länsirannalla, mutta todenneet että etelärannikolla on "enemmän luonnetta" ja olivat hankkineet lomaosakkeen Rockleyn rannan tuntumasta. Vastaa myös meidän käsitystämme, sillä täällä on enemmän paikallista meininkiä kuin länsirannan hotellikeskittymissä.

Nähtiin muuten merikilpikonniakin. Pari silloin, kun snorklasimme ja joimme merivettä sekä yhden bongasimme meren pinnalta paluumatkalla ihan itseksemme. Eikä muuten johtunut aluksen rommitarjoilusta, joka sekin oli kyllä ihan kiitettävää tasoa! Tiami-yhtiön katamaraani oli uusi ja huippuhieno. Oleskelutilaa löytyi ulkokansilta, ja sisältä. Lounastarjoilu oli maistuva ja runsas.

 Uuden vuoden aattoiltana rannaltamme laskettiin liikenteeseen 200 merikilpikonnan poikasta. Kuulemamme mukaan vain 10 prosenttia niistä pääsee kiinni elämän laitaan.

Uuden vuoden iltana täällä oli tietysti kovat juhlat. Jaksoimme jopa katsoa ilotulituksen, mutta sen jälkeen Turtlejen kanssa sukeltelu aiemmin päivällä alkoi väsyttää ja peti kutsui. Väki laimasi ja porukka oli pukeutunut bling-bling tyyliin. Oli panostettu iltaan. Taas saimme yhden hymyilyn aiheen, kun joku paikallinen rastafari tuli ihan innoissaan kättelemään K:ta ja kertoi nähneeensä K:n jo kolme kertaa saman päivän aikana! Käsipäivät lopsittiin ja Respectiä vakuutettiin. Taidamme liikkua paljon? Mitähän perusturkulainen tuumaa, jos menemme ilmoittamaan hänelle, että olemme muuten nähneet sinut tänään jo kolmesti?

Mitä otsikko tarkoittaa? Yllä olevan kyltin bongasimme yhdestä rantabaarista. Varmuudella supisuomalainen sananlasku "Räkänokastakin mies tulee, mutta ei tyhjän naurajasta" on matkalla Karibialle muuttunut yllä näkyvään muotoon. Onko kyseessä tulkkausvirhe täällä päässä vai häivähdyksenomainen ero kulttuureissa? Bloggauksemme ihanalta Barbadoksen saarelta päätyvät tähän. Seuraavaksi matkaamme itään Singaporeen ja Malesiaan ja se on varmasti ainakin taas erilainen reissu.

The Jaaskarit has left the Island!