Wielä Wienistä

Tämä 11cm korkea Willendorfin Venus on 25 000 vuotta vanha.
Se nähtiin tänään Wienin luonnonhistoriallisessa museossa

Tri-joku -saurus

Wien: Kaupunki on ollut positiivinen yllätys. Ei tästä nyt mikään huono ennakkokäsityskään ollut, mutta oli tämä silti parempi kuin oltiin ajateltu. Yltiöihana matkakohde (lue: Täällä on kaikki käyneet...) tuottaa omat vaikeutensa. Kun täällä pitäisi samaan aikaan olla konsertissa, taidenäyttelyssä, vossikan kyydissä ja kakkukahvilla... ja mitä vielä?. Miten siis voisi "Onnistua"?

Lenkkipolulla olisi aikamoinen yllätys törmätä tällaiseen

Vielä havaintoja edellispäivästä: Bussimatka Bratislavasta Wieniin oli muuten reissun tylsintä antia. Ei niin sitten mitään nähtävää. Välillä piti oikein ravistaa itseään, että ajellaanko nyt Limingan pelloilla vai Euroopan sydämessä. Ennen Wieniä oli vielä niin suuret ja karmean näköiset teollisuusalueet, että ajattelimme kuskin sittenkin ajaneen vahingossa vielä syvemmälle itä-Eurooppaan. Itävallan tähän kolkkaan ei ole näköjään enää riittänyt niitä upeita vuoria ja laaksoja, joista saimme kesällä nauttia pari kuukautta. Tasasta aakeeta ja laakeeta, mutta kaupunki itsessään on hieno.

Hundertwasserhaus on tämän kaupungin arkkitehtoninen ihmeellisyys

Päivän kävelyreissulta palattiin hotellihuoneeseen ja siellähän odotti yllätys hotellilta. Tällä tavalla toimitaan oikeissa sivistysmaissa. Kortissa luki, että "Alles Gute zum Geburtstag".

'
Zum Geburtstag viel Glück!


Ja aika rientää: huomenna jo kotiin

Ihmeellinen Wien

Upeita rakennuksia joka suunnassa

Kävelykatu on mustanaan ihmisiä

Harvoin saa näin ällistellä ympärillään olevä kauniita rakennuksia kuin täällä upeassa Wienissä. Mitkään amatöörivalokuvat eivät tee oikeutta tälle loistolle ja mahtipontisuudelle, mitä nämä pompöösit miljööt henkivät. Eipä ihme, että Wien on kaikkea mitä turisti kaupunkilomaltaan
voisi haluta.

Itävallan kotka tuomiokirkon katossa

Taidemuseoon matkalla


Ptruu, äläpä pillastu!

Uneliaan Bratislavan jälkeen tämän suurkaupungin kuhina tiheimmillään jopa hieman ahdisti. Sakkia oli ihan mustanaan. Onneksi keskustan ostoskaduilta pääsi pian vähän väljemmille alueille. Upea aurinkoinen sää esitteli kaupungin meille kauneimmillaan. Tutustuimme Hofburgin alueeseen sekä Maria-Theresien Platzin museokortteliin. Sieltä matka jatkui Rathausille, Votiivikirkolle, juutalaisten kortteleihin ja takaisin Schweden Platzille eli hotellille. Espanjalaisen ratsastuskoulun näytösten parhaat paikat oli jo ajat sitten myyty, joten piipahdin vain lipunmyyntiaulassa. Aikanaan Jerezissä näimme vastaavan esityksen ja se oli kyllä mahtava.

Michaelsplatz

Fiakerajelua tarjolla kävelytaidottomille

Kuninkaalliset parvekekoristeet

Hämmästelemme tämän upean Innere Stadin rakennuksia. Täällä ei löydy tylsän näköisiä laatikoita. Kaikki rakennukset näyttävät meidän silmissämme upeilta, loistokkailta, vähintäänkin satavuotiailta kaunottarilta. Toisen maailmansodan aikana Wieniäkin pommitettiin, mutta se säästyi suuremmilta tuhoilta.

Taidemuseo oli jo rakennuksena upea

Museon antimia oli mm. Pieter Bruegelin Babelin torni


Täällä viimeistään on nautittava wienerschnitzel

No vielä yksi mahtipontinen näkymä

Bra (?) tislava

Bratislavan linna on häikäisevän valkoinen

Syksy Bratislavassa

Yhdistelmämatka Bratislava-Wien alkoi eilen aamulla lennolla Helsingistä Wieniin. Wienin lentokentältä heti terminaalin edustalta lähtee tiuhaan tahtiin busseja reilun 60 km päässä sijaitsevaan Bratislavaan. Tuollaiseen bussiin mekin tungettiin itsemme kymmenien muiden kanssa ja noin tunti matkattiin rattoisasti sateen sumentaessa maisemat eikä täpötäysi bussi muutenkaan jää mieleen reissuista ihanimpana. Mutta tänne tultiin ja pari päivää on täällä tallailtu.

Tonava ja näköalasilta

Bratislavan vanhaa kaupunkia on kunnostettu näköjään kovasti ja se on ihan mukavaa seutua kauniine rakennuksineen. Turisteja riittää näin syksylläkin ja suosituimmista nähtävyyksistä on lähes mahdoton saada valokuvaa ilman, että samaan kuvaan saa kaupan päälle yhden tai useamman japanilaisen kuvauttamassa itseään.

Tämä työmies oli vaikea kuvata ilman nojailijoita


"Elekeepä hättäilkö - tämä on sitä downshiftinkiä"

Tuonne linnan juurelle mennään. Näkymä hotellimme portilta.

Kaunis sää suosi meitä

Linnavuorelta näkee koko kaupungin

Jotain nättiä näkymää

Mutta vanhaan kaupunkiinkin mahtuu rakennuksia, jotka on huonossa kunnossa tai lähes rappeutuneita, joten vielä töitä riittää. Mutta sellainen kuva tulee, että muutamien vuosien päästä tämä saattaa hyvinkin olla varsin vetovoimainen turistikaupunki. Sitä kai se on jo nytkin vaikka katukuvasta aika voimakas itäeurooppalainen vaikutelma yhä välittyykin. Jotenkin tästä paikasta henkii kotoinen suomalainen meininki ja mentaliteetti. Samat katujuopot ja tylyt tarjoilijat voisivat olla vaikka turkulaista ainesta.

Lukuisia pikkukujia

Ja lukuisia suurempia katuja

Tonavan rantabulevardi on upea

Pyhä Yrjö tappaa taas sen lohikäärmeen


Vehreää ja hoidettua ympäristöä löytyy turistialueelta

Suurimmat ihastuksen huudahdukset on saanut aikaan täkäläinen hintataso. Ruoka-annokset ravintolassa maksaa vain muutaman euron. Tänään päivällä syötiin ihan normaalit ruoka-annokset ja minun suurehko kanariisiannos maksoi 3,20 euroa ja Janen paneroitu Brie-juusto paistetuilla perunoilla samaa luokkaa. Iso tuoppi laadukasta ja erinomaista slovakialaista tai tsekkiolutta maksaa 1,30 - 1,70 euroa. Siis ihan oikeasti! Ei pilkku- eikä näppäinvirhettä tekstissä. Tällaisia paikkoja on näköjään vielä olemassa. Viinilasillisten hinta on samaa tasoa. Oluen hinta ei selity pelkällä paikallisuudellakaan, kun maukas belgialainen Leffe-olut maksaa täällä ravintolassa 1,60 euroa. Suomessa näitä mainittuja tuotteita ei saa vilkaistakaan alle 5 euron. Täällä ei siis onnistu hirveästi köyhtymään ainakaan syömällä tai juomalla.

Lounas: ateriat ja juomat

Summa summarum. Ihan kiva kaupunki tämä on ollut, mutta pari päivää on ollut ainakin meille riittävä aika. "Se on nyt nähty" kuten sanotaan. Huomenna aamulla nakataan rinkat selkään ja kävellään parikymmentä minuuttia täkäläiselle bussiasemalle (Autobusovà Stanica) ja varmaan joku vladimir ajaa meidät Wieniin. Mutta vielä sitä ennen eli juuri nyt lähdetään syömään perinteiseen slovakialaiseen ravintolaan ja nauttimaan hyvästä ruuasta, juomasta ja suomalaista ihmistä perin juurin ilahduttavista hinnoista.

Ja eikö vaan paparatsit vainoa täälläkin